Mat leat guovssahasat?

Guovssahasat leat guhká sihke baldán ja geasuhan olbmuid. Áiggiid čađa leat olbmot sakka imaštallan mat son guovssahasat leat, ja mii leat geavahan miellagovvahusa hutkát buotlágan čilgehusaid, ovdamearkka dihte jápmán buhtesnieiddaid, mánáid sieluid, soahte- ja lihkohisvuođa várohusaid ja njuvčča soadjerámšuma dávisteami.

Veahážiid mielde lea dieđalašvuohta lahkonan albmaneami čilgehusa. Okta daid vuosttaš realisttalaš guovssahasgovvidemiin bođii juo girjjis “Kongespeilet” (Gonagasspeajal) 1200-logus. Vuosttaš dieđalaš guovssahasdutkan álggahuvvui 1700-logus ja dalle juo ovddiduvvui teoriija ahte lea oktavuohta guovssahasain ja eananspáppa magnehtagiettis. 1800-logus dutke áŋgirit guovssahasaid, earet eará máŋggain báikkiin Finmárkkus, muhto easkka dalle go dutkit ovddidedje atomateoriijaid 1900-logu álggus šattai vejolažžan ipmirdit mii duođaid dáhpáhuvvá ja mii ráhkada daid čáppa neavttašemiid maid mii oaidnit almmis dálvvi buolašijaid.

Maŋimuš áiggiid lea dát albmaneapmi geasuhan turisttaid miehta máilmmi galledit árktalaš guovlluid geahččat dan čappa čuovgaalbmaneami. Muhto guovssahasat leat eambbo go dušše čáppa čuovgaalbmaneapmi, dat lea maid min glássa gomuvuhtii man čađa mii sáhttit observeret máŋggabealat fysálaš proseassaid lunddolaš plásmabirrasis, iežamet planehta lahka. Dás čuovvu oanehis čoahkkáigeassu das maid dálá dieđalašvuohta oaivvilda ahte guovssahasat dahje poláračuovga rievtti mielde lea. Plasma, mii lea ioniserejuvvon glássa mas lea friddja elektrovnnat ja protovnnat, deavdá stuorámus oasi iežamet oidnosis univearssa, earret galbma álbmegorudat dego min iežamet eananspábba. Min beaivvášvuogádaga dievva leat plasma mii suotnjarda beaivvážis nu gohčoduvvon beaivvášbiekkas. Láddejuvvon partihkkalat rohttejit maid fárrui beaivváža magnehtagietti, ja go dat nordada planehtaid, asteroidaid ja eará “eastagiid”, de dat váikkuhit guhtet guimmiidasaset muhtin máŋggabealat plasmafysálaš proseassain. Go dat dáhpáhuvvá iežamet eatnamis, de dat sáhttá váikkuhit min beaivválaš eallimii, vearrámus dilis lea čuovvumuš ahte satelihtat bieđganit ja mii vásihit el-rávdnjeboatkaid eatnamis. Muhto dávjjimusat čuovvumuš lea ahte mii sáhttit geahččat čáppa guovssahasaid.

Guovssahasat dáhpáhuvvet go beaivvášbiegga beaškkiha oktii eananspáppa magnehtagittiin. Magnehtagieddi jođiha vulos láddejuvvon partihkkaliid atmosfearas, guovlluin mat leat Davvi- ja Lullipuola lahkosis. Go dát allaenergiija partihkkalat beaškkihit oktii atomaiguin ja molekylaiguin atmosfeara bajimus gearddis, de dat njamistit energiija ja šaddá eksiterejuvvon dillái, mii máksá ahte dain lea nu ollu energiija go sáhttá leat. Máhcadettiin dábálaš dillái dat luitet badjelmearálaš energiija čuovgan. Ivdni lea das gitta man ollu energiija luitojuvvo, dat ges lea das gitta guđe atoma- dahje molekylašlájas lea sáhka. Klassihkalaš ruoná čuovga boahtá das ahte elektrovnnat beaškkihit oktii oksygenamolekylaiguin almmis 100-150 km allodagas.

Eananspáppa magnehtagieddi mearrida gokko eatnamis sáhttá áiccadit guovssahasaid. Dábálaš dilis sáhttet partihkkalat beassat magnehtagietti mielde atmosferii davvi- ja lullečuovgaovála lahkosis.

Go leat nana geomagnehtalaš vuorjamat, de oválat sáhttet duvdiluvvat ekváhtora guvlui. Dat mearkkaša ahte lea vejolaš oaidnit guovssahasaid lulleleappos. Eananspáppa magnehtagieddi lea maid rievdamasas. Magnehtalaš polat sirdášuvvet álo, ja 100.000 jagi gaskkain molsu davvi- ja lullepuola saji. Dáid rievdadusat mielddisbuktet maid ahte muhtin áigodagain olbmot leat oaidnán guovssahasaid lagat ekváhtora. Guovssahasaid sajádaga rievdadus oktan beaivváža doaimmaiguin, sáhtášii čilget dan ahte vikiŋŋat leat čállán hui unnán guovssahasaid birra. Kongsspeilet-girjjis mii čállojuvvui sullii jagi 1230, čilgejuvvo guovssahas albmaneapmin mii oidno Ruonáeatnamis. Dan sáhttá čilget dáinna lágiin ahte beaivvášdoaibma ii lean nu beaktil dan áigge, dat sáhttá maid leat danin go Davvipola sajádat lei eará go dál ja Skandinávia ii lean guovssahasguovllus.

Sámi mytologiija ja árbevierut guovssahasaid birra

Sihke sápmelaččaid árbevierus ja eará álbmotárbevierus leat bidjan badjel-lunddolaš návccaid guovssahasaide, ja mii gávdnat guovssahassymbolaid sámi goavdáin (noaiderumbbuin). Muhtumat leat čuoččuhan ahte sámegiel sátni guovssahas mearkkaša “jietna mii gullo”, muhto earát fas lohket ahte dat ii leat riekta. Sihke sápmelaččat ja earát leat čuoččuhan ahte lea vejolaš gullat guovssahasaid. Dieđalašvuohta lea hilgon dan čuoččuhusa dannego guovssahasat leat nu guhkkin eret eatnamis ahte ii oktage jietna sáhtášii ollet eatnamii. Maŋimuš jagiid leat dattetge Suoma dutkit nagadan mihtidit jiena mii gullo oktanaga guovssahasaiguin, muhto dat boahtá báikkiin mat leat lagabuid eatnama. (https://www.tv2.no/a/3831197/)

Sápmelaččaid árbevierus daddjojuvvo ahte ii oaččo hárdit guovssahasaid, danne go dalle dat sáhttet časkit ruovttuluotta. Čálli Sophus Tromholt geardduha hoahkama mii geavahuvvui hárdit guovssahasaid girjjis “Under Nordlysets Stråler”, son čuoččuhii ahte dat eai dáidde leat deaddiluvvon ovdal:

Guovssahas, viehká, viehká
lippaha, lippaha
veahčir-oaivi
navar-gazza-juolgit
ruona healmmit
lippaha, lippaha
buoide bihtáš njálmmis
gáhkobihtáš gieđas
viehká lippaha

Manne galggašeimmet dutkat guovssahasaid?

Guovssahasdutkama, dego olu eará dálááiggi dutkama, ovddida olbmuid sáhkkivuohta go háliida dutkat máilmmi min birra. Dán lágan vuođđodutkan sáhttá addit vástádusaid gažaldagaide maid eat obba diehtán ahte mis alddineamet leat, ja dat doalvu teknologalaš ovddideami ovddosguvlui.

Vaikko mii dál ipmirdit vuođđoprinsihpaid das mo guovssahasat čuožžilit, de leat dutkamat mat leat čadnon guovssahasaide dehálaččat. Guovssahasat leat dego TV-šeabma min lagaš gomuvuhtii, ja go mii dutkat daid hámiid, ivnniid ja lihkademiid, de mii sáhttit oahppat juoidá plasmaproseassain mat dáhpáhuvvet gomuvuođas eananspáppa láhka. Dát proseassat váikkuhit midjiide erenoamáš ollu, eandalit dálá ođđaáigásaš servodagas mas leat satelihtat ja elektrovnnalaš vuogádagat mat leat hearkkit beaivvášstoarpmaide. Mii leat ođđaáigásaš áiggi álggu rájes beassan vásihit mo beaivvášstoarpmat sáhttet mielddisbuktit el-rávdnjeboatkaid ja billistit hearkkes teknihka.

Danne go beaivvášbiekkas lea láddejuvvon partihkkalat main lea alla energiija, de lea álki ipmirdit ahte lea váralaš sihke satelihtaide ja astronautaide. Beaivvášstoarpmat sáhttet maid váikkuhit radiosignálaide ja dahkat GPS unnit luohtehahttin. Go lea garra luoitin beaivvážis, de ádjána dábálaččat 2-3 beaivvi ovdal go dat olahit eatnamii. Mii sáhttit dalle bidjat hearkkes elektronihka satelihtain gitta ja váruhit astronautaid ahte eai galgga johtit gomuvuođastašuvnna dahje gomuvuođagirddi olggobealde. Muhto eai leat dušše gáhppálagat mat jorret eatnama birra mat váikkuhuvvojit. Stuorra beaivvášbávkaleamit sáhttet mielddisbuktit nana geomagnehtalaš vuorjamiid, mat dasto buvttada el-rávnnjiid eatnandásis. Dát el-rávnnjit sáhttet ráhkadit váttisvuođa el-rávdnjejohtosiidda ja dagahit el-rávdnjeboatka. Okta ovdamearka das lei 1989 go el-rávdnjefierpmádaga Quebecas Kanádas časkojuvvui eret ja miljovnnat olbmot báhce el-rávnnji haga 12 diimmu. Guovssahasat mat čuožžiledje dán seammá beaivvášstoarpma dihte, ledje oidnosis gitta Floridai ja Cubai.

Boarrásit guovssahasdutkan

Muhtun ovdavázzit guovssahasdutkamis

Anders Celsius (1701-1744) – Fuobmái oktavuođa gaskal guovssahasaid ja vuorjamiid eananspáppa magnehtagiettis
Anders Jonas Ångström (1814-1874) – Guovssahasspektra
Kristian Birkeland (1867-1917) – Láddejuvvon partihkkalat beaivvážis ráhkadit guovssahasaid
Carl Størmer (1874-1957)  – Guovssahasaid allodatmihtideamit
Hannes Alfvén (1908-1995) – Plásma magnehtagiettis, Alfvén-bárut – Nobelbálkkašupmi fysihkas 1970

Dálá áiggi guovssahasdutkan

Otnábeai guovssahasdutkamis geavaha iešguđetlágan bargoreaidduid, sihke eatnamis guovssahasaid vuolde geavaha kameraid ja radariid, bajábealde geavaha satelihtaid mat jorret gearddus eatnama birra ja guovssahasaid siskkobealde geavaha nu gohčoduvvon sonderrakeahtaid mat earret eará báhččojuvvojit áibmui Ánddás Nordlándda fylkkas ja Esranges Davvi-Ruoŧas.

Okta ovdamunni go dutká guovssahasaid dihto báikkis eatnamis, lea ahte sáhttá čuovvut ja áicat guovssahasaid seammá báikkis guhkit áigge. Dat lea buorre geavatlaš ja ekonomalaš čoavddus go jurddaša bargoreaidduid divvumis. Dattetge leat stuorra váttisvuođat čatnasan dutkamii eatnamis. Optihkalaš guovssahasdutkiid stuorámus vašálaš lea balvvat. Guovssahasáiccadeapmi lea sakka dálkkis gitta, ja ferte leat jalahas go čohkke dutkanmateriála. Satelihtas beassá eret váttisvuođain maid balvvat ja atmosfearalaš vuorjamat dagahit. Lea maid vejolaš oažžut bajilgeahčastatgova guovssahasas go satelihta lihkada viidát guovllus.

Norga lea bures oidnosis guovssahasdutkamis, sihke iežas sajádaga dihte guovssahasovála ektui, muhto maiddái dan infrastruktuvrra dihte mii juo gávdno dáppe. Norga lea maid geasuheaddji dannego leat ollu seavdnjes báikkit gosa sihke guovssahasdutkit ja turisttat geat háliidit vásihit albmaneami, besset álkit.

Svalbárddas leat dahkan optihkalaš áiccademiid guovssahasain juo 1880-logu álggu geažes. Svalbárdda sajádaga dihte magnehtalaš davvipola ektui, ii sáhte áiccadit guovssahasaid dušše ihkku, muhto maiddái beaivit, nu gohčoduvvon beaiveguovssahasain leat veaháš earálágan iešvuođat go guovssahasain maid mii oaidnit ihkku. Vuosttaš bistevaš guovssahasobservatoriija vuođđodii Professor Kjell Henriksen 1978 Adveantaleagis Longyeargávpoga lahka. 2000-logu álggu geažes huksejuvvui ođđa observatorium mii gásttašuvai boares observatoriija vuođđodeaddji namas Kjell Henriksen Observatoriet (KHO). Dál leat doppe eanet go 25 optihkalaš bargoreaiddu, ja maiddái muhtin bargoreaiddut mat geavahuvvojit dutkat atmosfeara gaskkamus ja bajit osiid.

Eará vuohki dutkat guovssahasaid lea radara vehkiin. Sáhttá radariin ja radiobáruiguin dutkat máŋggaid iešvuođaid sihke atmosfearas ja ionosfearas, bajit oasi atmosfearas mas guovssahasat vihket. Okta Skandinavia deáleamos, riikkaidgaskasaš guovssahasdutkanprošeavttain dán suorggis lea EISCAT dahje European Incoherent Scatter Scientific Association. EISCAT lea máŋggaid riikkaid ovttasbargu. Hálddahus lea Gironis Ruoŧa beale Sámis, muhto teknihkalaš váldoráhkanus lea Stuorravállasis (Ramfjordmoenis) Tromssa gávpoga lahka.

EISCAT ásahuvvui 1975 ja bargoreaiddut leat geavahuvvon 1981 rájes. Sáddejeaddji lea ráhkanusas Stuorravállasis ja vuostáiváldinráhkanusat leat Gironis Ruoŧas ja Soađegilis Suomas. EISCAT:as leat maiddái guokte anteanna Svalbárddas.

Stuorravállasis leat maid "heating radar", mainna sáhttá čađahit aktiivvalaš eksperimeanttaid. Radiobáruiguin main lea vissis frekveansa, ligge unna oasáža ionosfearas ja ráhkada juoidá maid sáhttá buohtastaddat guovssahasaiguin. Čuovga mii ráhkaduvvo, lea nu heittot ahte ii sáhte álás čalmmiin oaidnit dan, muhto hearkkes kameraiguin sáhttá áiccadit daid čuovgapulssaid.

EISCAT lea aiddo báli álgán hukset ođđa buolvva radarvuogádaga EISCAT 3D, man áigu geavahit dutkat atmosfeara bajit oasi ja daid fysalaš proseassaid guovssahasavádagas. Ođđa ráhkkanus šaddá dramáhtalaččat buoridit latnja- ja áigečovdosiid, dutkat gomuvuođadálkki ja dálkkádaga, vákšut gomuvuođabázahusaid ja studeret asteroidaid eatnama lahka. Vuosttaš radarantennagieddi lea ceggeme Ivgovuonbahtii.

Nu gieskat go 2019:s almmuhedje dutkit Birkelandsenteris Bergenis ahte sii leat gávdnan eambbo dieđuid davviguovssahasaid ja lulleguovssahasaid earuhusain ja sivaid daid erohusaide.

Dál dáhpáhuvvá guovssahasdutkan rakeahtaid vehkiin mat sáddejuvvojit rakeahttaguovddážis Ánddas.

Energiija guovssahasain sáhttá geavahuvvot kártet minerálaid ábi botnis..

Guovddahasdutkan Finnmárkkus

Finnmárkkus lea leamaš nana rolla guovssahasdutkamis Norggas ja máilmmis.

Vuosttaš riikkaidgaskasaš ekspedišuvdna bođii Áltái 1838 ja orui dálvvi badjel Bossegohpis. Go sii vulge eret joatkkašuvve áiccadeamit go jođihangoddi Gávvuona veaikeruvkkes válddii barggu badjelasas. Riikkaidgaskasaš polárajagis 1882-83 lei Áltá fas váldobáikin Guovssahasdutkamis, seammás go guovssahasdutki Sophus Tromholt orui dálvvi Guovdageainnus (geahča vulobealde siiddus). 1892 nagadedje viimmát váldit buriid govaid guovssahasain ja dat dáhpáhuvai namalassii Álttás.

Professor Kristian Birkeland álgaga dihte Stuorradiggi juolludii 1897 ruđa hukset guovssahasobservatoriija Háldečohkkii Álttás ja bistevaš doaimmaide 1910. Doaimmat joatkkašuvve 1928 rádjái, dalle sirde dutkama Romsii. Ráhkkanusaid Háldečohkas billistedje soađeáiggis, muhto divodedje daid 1980-logus.

Álttá museas lea stuorra guovssahasčájáhus ja observatorium Háldečohkas.

Guovssahasat ja guovssahasdutkan Guovdageainnus

Guovdageaidnu lea buorre báiki dutkat guovssahasaid go dáppe leat rabas duovdagat ja dávjá jalahas. Danne bođiige dánskka astrofysikihkár ja govvejeaddji Sophus Tromholt Guovdageidnui dutkat guovssahasaid riikkaidgaskasaš polárajagis 1882-83. Govventeknihkka ii lean nu bures ovddiduvvon ahte son sáhtii oažžut buriid govaid guovssahasain, muhto son govvii viššalit olbmuid, viesuid ja luonddu Guovdageainnus. Finnmárkku ássamis son čálii girjji Under Nordlysets Straaler (Guovssahasaid suotnjariid vuolde) mii almmuhuvvui 1885 ja ođđasit faksimiillas 2007.

Tromholta govvačoakkáldagas Finnmárkkus leat 231 negatiivva ja 189 orginálakopiija. Dat rájaduvvo Bergen Universitehtas. Muhtin oassi Tromholt portreahttagovain lea ivdnejuvvon maŋit áiggis ja lea čájehuvvon Guovdageainnus 2017-18. Bargojuvvo ráhkadit stuorát Tromholt-čájáhusa Guovdageidnui.

Iežas girjjis lea Tromholt okta kapihtal mas lea 114 siiddu guovssahasaid birra. Das son govvida maid dieđalašvuohta dan áiggi diđii guovssahasa iešvuođaid ja neaktašeami, ja guovssahasdutkama birra, seammás go son čilge iežas dutkama, makkár bargoreaidduid son geavaha ja maid son gávnnaha. Son áiccadii juohke beaivvi, dahje rievtti mielde juohke ija, mihtidii guovssahasaid allodaga ja govvidii maid son oinnii. Dan son sáhtii maŋŋá vearddidit seammááigásaš áiccademiiguin mat ledje dahkkon guovssahasráhkanusain Álttás ja Soađegilis, ja daid dieđuid sáhtii geavahit earret eará árvvoštallat guovssahasa allodaga eatnama badjel, mii dan áiggis lei riidovuloš gažaldat dieđalašvuođas.

Dan maŋŋá ii leat Guovdageainnus leamaš nu mearkkašahtti sajádat guovssahasdutkamis go Álttás ja Gironis, muhto 2018 rájes lea fas leamaš mielde. Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea bidjan kamera mii automáhtalaččat govve almmi iešguđet áiggis jándoris ja dáinna ožžon máŋggaid govaid guovssahasas. Daid govaid bidjá automáhtalaččat skuvlla neahttasiidui.

Gáldut

Axelsson, Katarina: Studies of auroral processes using optical methods, Luleå tekniska universitet 2013
Brekke og Egeland: Fra mytologi til romforskning, Grøndahl 1979
Sandahl, Ingrid: Norrsken - budbärare från rymden, Institutet för rymdfysik, Kiruna
Tromholt, Sophus: Under nordlysets stråler. 1885/2007
EISCAT
The Kjell Henriksen Observatory
Fire in the Sky Finsk film om nordlysforskning
GuovssahasNRK: Ráidu Guovssahas Sámi mánáid-TV:s