Áidejávrri-guovllus.
(Govven: Svein Lund)

Guovdageainnu meahcceguovddáš / natursenter

Evttohuvvon luonddureserváhtta – Áidejávri

Okta dállodoaluin Áidejávrris mii šattášii gasku guovtti suodjalanguovllu, ja mas unnu vejolašvuohta ávkkastallát eatnamiin.
(Govven: Svein Lund)

Guovlu Áidejávrris máid Filkkamánni evttohii luonddureserváhttan 2010:s.

Áidejavrri luonddureserváhtta lea okta daid 9 guovlluin Guovdageainnus mat leat evttohuvvon luonddureserváhttan Finnmárkku jekkiid ja čáhccaseatnamiid (njeašše-eatnamiid) suodjalanplánemis. Lea evttohuvvon suodjalit 20,5 km2, juhkkojuvvon guovtti oassái E45 goabbatbealde, sullii 26 km lulábealde Guovdageainnu ja miilla davábealde Suoma riikaráji.

Suodjalanárvvut

Filkkamánni evttohusas dáddjo ná suodjalanárvvuid birra:
Guovllus lea dábálaš siseatnandálkkádat, dálvebuollašat ja ollu goikedálkkit. Danne leat dáppe jekkiin ollu balssát. Seammás leat máŋggalágan jeakkit ja jeaggegaskkát, e.e vuovdejeakkit, čázevuollaišaddan guolbbajeakkit, bovdnaeatnamat, sieđga-, risse-, ja čáhccas darfejeakkit. Ollu jávrrit valljis luomejekkiid gaskas, jávrrážat ja láddot addet iešguđetlágan dulbes čiŋáheami (mosaikk). Nuortašlájat, nu go njeašše- ja rohtolukti ellet jekkiid birrasis, ja stuorámus johkgáttiin šaddet ges váđohat, gáddevitkut ja deaggamáđir. Finnmárkku Filkkamánni, 1980)

Njuikenjeagge-namát balsajeaggi vuolgá 45 riikageainnus, davábealde Áidejavrri, nuorttas Čalbmejávrai. Oassi balsajekkiin leat bures šaddan ja dáppe leat maid stuorát ja unnebuš láddot. Balsajeakkebealde šaddá suotnjolukti (NT).(Strann et. al 2008a).

Oarjjageahčen oassesuodjalanguovllu leat ollu monnejeaddji njeašše- ja vuojašlottit. Dáppe leat maid loddenálit mat loktet nješšiin. Loddepárat; suotnjočovžoš (VU), rávggoš (DD), ruksesguškil, čáhppesčoavžžu, ruonájuolčoavžžu ja máŋga eará čoavžžonáli. Maiddái ollu vuojašlottit monnejit dáppe; biekčavuojaš (NT), duorsu (bunásuorsá), snárttal, čiksa, diehppefiehta, skoarra (NT) ja duoršu leat dábálepmosat. Njukča (NT), čuonjá (VU) ja gáhkkor monnejit guovllus. Ciebaniidjagiid boahtá maid jeaggefálli (VU). Dát lea maid dehálaš dolgeluoitinguovlu dáidda vuojašlottiide; čoađgái, haŋŋái, vuoktagoalsái ja snártalii. 45 riikageainnu lahkosis leat dehálaš monnenbáikkit njeaššelottiide ja dás lea nášuvnnalaččát mearkkašupmin.(Strann et. al 2008a).

Nuortalepmosis evttohuvvon suodjalanguovllus leat ollu monnejeaddji čoavžžu, ja dát nálli maid geavaha guovllu giđđat go leat jođus davás ja ruovttoluotta čakčat. Dáppe maid soames vuojašlottit luitet dolggiid. Jávregáttis monnejit máŋga loddenállepára; snárttal, čiksa, biekčavuojaš (NT) ja soames skoarapára (NT). Dábáleamos nálit leat; diehppefiehta, haŋŋá, čoađgi. Maiddái njukča (NT), čuonjá (VU) ja dovtta (VU) monnejit dáppe. Jekkiin monnejit ges soames njeaššeloddenáli; suotnjočovžoš (VU), jeaggemeahkástat, čáhppesčoavžžu ja ruksesguškil. Guorga lea maid oidnon monnemen, ja buori ciebaniidjagiid monne maid jeaggefálli (VU) dáin jekkiin. Luovos- ja Čálbmejávrris leat jahkásaččát oidnon máŋga gárgogoalssepára (EN), muhte eai leat oidnon monnemen. Guovllu stuorra nálleriggodat, ja go dat leat nu lahkalaga, dahka dán hui dehálaš monnen- ja vuoinnastan/bisananbáikin njeaššelottiide. Danne guovlu meroštallo leat stuorra árvosažžan sihke báikkalaččát ja nášuvnnalaččát.(Strann et. al 2008a).

Evttohuvvon suodjalanguovllus leat hirbmat ollu cihcelottit. Čuđiidmiel cipopaččát, duottarcivkaleivvožat ja ruksescivkkánat monnejit dáppe. Eará mearkkašanveara loddi lea fiskesbeštor, mii ovttas biellocizážiin "herveba" čáhccaset báikkiid. Johkgáttiid rođuin monnejit hoaššacihcit, goalšoruoššehasat ja rievssatcizážat hui čoahkisin. (Finnmárkku Filkkamánni, 1996).

Dála geavaheapmi ja billisteamit

Báikkalaš geavaheapmi

Sámi allaskuvlla báikkalašgeavaheami iskádeapmi jagis 2009:s. Oaidnit ahte evttohuvvon suodjalanguovlu dalle lei unnit go dat máid Filkkamánni evttohii maŋŋil.

Áidejávrris orrot viđa viesus olbmot birrajagi. Báikkalašolbmot ja sii geain leat lagas oktavuođat siiguin dat geavahit guovllu. Luondduvalljodagat/resursat háhkojuvvojit vuosttašettin iežaset atnui, oasáža dáin vuvdet. Čakčat lea guovlu hui dehálaš oktonasolbmuide ruđalaččát, ja diinema dihte vuvdet soames báikkiolbmot biepmu, earát ges basset priváhta bárttaid. Guovlu geavahuvvo maid fievrridangeaidnun ávdinbáikkiid geavahanguovlluide ja soapmásat dolvot ja vižžet turisttaid ja bivdiid evttohuvvon guovllu čađa.

Evttohuvvon guovllus bivdet guoli earenoamažit Luovos- ja Čalbmejávrriin. Dát lea maid dehálaš lubmenguovlu. Dáppe bivdet ealggaid, rievssahiid (maiddái gárdumiin), ja giđđalodden lea dábálaš. Boarrásat dat dávja gárdot. Guhkinmátkošteaddji olbmot dat bivdet rievssahiid bissuiguin. Soames báikkiin murrejuvvo. Boaldinmuora vižžet eret geasset ja rámššuin vižžet ges dálvet. Duodjeávdnasiid, gárdestoalppuid, lávvomuoraid ja ávdnasiid áirruidráhkadeapmái vižžet maid.

Dán guovtti oassesuodjalanguovllus ii leat vejolaš vuodjit bievlan. Máđiidja mii geavahuvvo, rastilda guovllu oarjjageahčen, Áidejávrris murrenbáikai Oppálvárrai (olggobealde guovllu ráji). Lea maid bievlamáđiidja Bievjaveaijohkii, fanásbáikai, davágeahčen oarjeleamos suodjalanguovllu. Fatnásiiguin vudjet sihke Luovos- ja Bievjaveaijogas, nu maiddái jogas gaskal Čálbme- ja Luovosjávrri. Dán dahket lubmema ja murrema oktavuođas, vižžet maid duodjeávdnasiid.

Boazoealáhusa geavaheapmi
Olles Fávrrosorddá (orohat 35A) orohaga boazodoalliin lea dálveorohat evttohuvvon suodjalanguovllus. Boazodoallit vudjet ealuideaset beaivválaččát, muhte geahččalit váruhit vai eai muosehuhte bohccuid go leat guohtumen/bissumen. Dáid bargguid oktavuođas geavahuvvo skuter.

Boazodoallit oggot guoli guovllu čázadagain, muhte eai bivdde dahje gárddo. Veahá boaldinmuora vižžet oasseguovlluin, go dálveviesut leat lahka. Sis eai leat bárttat, goađit dahje bártalágažat evttohuvvon guovllus, eai ge leat gohtten/orrunsajit dáppe. Nuortaleamos oasis lea boares gárdi máid eai šat geavat. Dán áigu orohat giessat ja doalvut eret. Muđui sii eai vurkkot bargobiergasiid siskobealde suodjalanráji.


Váikkuheapmi/billisteapmi
Oarje oasseguovllu nuorttadavágeahčen lea telefunlinjjá. Bázahusat boares boazogárddis lea sullii gasku nuorta oasseguovllu. Eana veahá loktojuvvon gárddi birrasis. Vuodjinluottat oarjjásnuorttas čađa oarjeleamos suodjalanoasseguovllu lulit oasi, Oppálvári guvlui. Luodda manná njeaššeeatnamiid rasta (sullii 120 ja 250 m), muđui manná dat sullii 900 m goikeeatnamis. Bievjaveaijohkii manná maid luodda davágeahčen seamma suodjalanguovllus. Dat manná čahccaseatnama, sullii 150 m, muđui 450 m goikeeatnamis. Dálvet lea skutermáđiidja, manná lulás-davás ja lea jur siskobealde goappaš oasseguovllu, riikageainnu lahka. Sii murrejit Bievjaveaijogas, Guhkesčorus ja Luovosluobbalis. Dáppe eai leat guođohanbárttat dahje boazodoalorusttegat (biergasat). Guovllus bivdet ealggaid ja rievssahiid, murjejit ja bivdet guoli.
(Gáldu: Filkkamánni evttohusas, Riseth et. al 2009)

Suodjaleami váikkuhusat

Suodjaleapmi gielddášii vuodjimis ATV-vuojániiguin, muturfatnásiiguin ja skuteriiguin. Dát geavahuvvojit fievrridit bargobiergasiid ja doalvut olbmuid guollebivdui, murjemii ja bivdui. Muorraviežžamii maid geavahuvvojit fievrrut. Suodjaleapmi váikkuha dáidda:
- Vuodjin gaskal Áidejávrri ja Oppaljávrri, gaskal Skilggašjávrri ja Duolljejávrri. Máđiidja manná davábealde Marrasduogejávrriid (375). Muitaluvvo ahte lea váttis rastildit jekkiid mat leat jávrri lulábealde. Molssaeaktu lea Geađgejávrris vuoddját. Lea mihá guhkit mátki Oppal- ja Skilggašjávrriide Geađgejávrri bokte.
– Dálvemáđiidja Oppaljávrris Skilggašjávrai
- Bievjaveaijoga máđiidja, doppe lea dolástansadji. Dát lea oarjeleamos suodjalanguovllu davágeahčen.
- Muturfanásvuodjin Luovos- ja Bievjaveaijogas, ja jogas mii lea gaskal Čalbme- ja Luovosjávrri. Lea dábálaš vuodjit fatnásiin dáppe. Lea maid eahpesihkkarvuohta das lea go lohpi mannát gáddai fatnásis.
(Riseth et. al 2009)

Oaivilat suodjalanevttohussii

Buot diehtojuohkkit vuosttaldit suodjaleami. Oaččuimet dákkar cealkámušaid:
- Lea fuolastupmin go plánejit suodjalit nu lahka orruviesuid. Máŋggas dovdet iežaset steaŋgahuvvot deike. Dušše biilaluodda báhca rabásin.
- Máŋggas eai hálidivčče guovllu suodjaluvvot go eará guovlluin vásihit váttisvuođaid guovllu geavaheamis.
- Ovtta diehtojuohkki mielas lea váttis ipmirdit manne guovlu galggášii suodjaluvvot, "mii han leat máŋgačuođi jagi váldan vára guovllus"
 (Riseth et. al 2009)

Suodjalanguovllu rievdadusat

Evttohuvvon Áidejávrri luonddureserváhta viidodat lea dán proseassas máŋgii rievdaduvvon. Filkkamánni čálii:
Oasseguovllu oarjja- ja nuorttageahče lei veahá unnit go dat mii dál evttohuvvo suodjaluvvot. Filkkamánni viiddidii oarjeleamos oasseguovllu vai olles guovlu, mas lea "nášuvnnalaččát árvosaš", šaddá ráje sisa. Nu maid nuorttageahčen, gos árvu lea báikkalaččát ja nášuvnnalaččát. Eatnamiid dáppe oaivvildit leat "hui dehálaš eanašlájaguovlun" (Strann et. al 2008a). Viiddideamit eai guoskkat ođđa beroštumiid. Oarjjageaže leat baskidan vai dat guhkimus bievlamáđiidja šaddá olggobeallai. Soitet vel rievdadusat vai skutermáđiidja šaddá olggobeallai, juogo rievdadit ráji dahje skutermáđiija. Dán radjai lea konkluderejuvvon bisuhit nu mot lea, go hálidit jeakki (gokko máđiidja manná) suodjalanguovllus, ja go máđiija (mii lea riikageainnu lahka) lea váttis sirdit olggobeallai rájiid.
Go guovlu lea viiddiduvvon maŋŋel geavahančielggadeami, mearkkaša dat ahte guovllut leat evttohuvvon suodjaluvvot vaikke dákkar čielggadeapmii ii leat dahkkon.

Gáldut

Finnmárkku Filkkamánni. Verneplan for myrer og våtmarker i Finnmark. Birasgáhttenossodat, 2010
Riseth / Solbakken / Kitti: Meahcásteapmi Guovdageainnus. Naturbruk i Kautokeino. Fastboendes bruk av meahcci i Kautokeino kommune og konsekvenser ved etablering av naturvernområder. Sámi allaskuvla, 2010.