Čielggadanguovlu lea Norgga deháleamos balsajeaggeguovlu. Dát leat dušše guovlluin gos birrajagi lea vuollel 1 galbmagráda. Norggas leat balsajeakkit garrasit áitojuvvon luonddušlájat, Lulli-Norggas vel eanet áitojuvvon. Riikaidgaskasaččát oidnet Norggas earenoamaš ovddasvástadusa gáhttet dáid, mat eai bálljo gávdno Eurohpas. Finnmárkkus leat balsajeakkit ain dábálaččát, muhte lieggaset dálkkadat dagaha ahte dat maiddái dáppe jávkagohtet. Jagis 2004:s ásahii Luonddugáhtten direkturáhtta riikaviidosaš gozihanprográmma balsajekkiide, okta dáin lea Goahteluobbala luonddusuodjalan čielggadanguovllus (Hofgaard 2007) Čielggadanguovllus leat soames stuorra árvosaš luonddušlája. Dát lea maid stuorra árvosaš referánsaguovlu, ja lea dehálaš dutkama ja oahpahusa oktavuođas. ...

Muhtun sajiin Goahteluobbala čielggadanguovllus leat hui dehálaš luonddušlájat:

Vuohcetjávri
Guoskkaha Bajit ja Vuolit Vuohcetjávrri, ja soames jeaggegávdnoštumi birrasis. Dáppe leat rođut ja vuovddit main leat darfesámmalat, ja litna balssát. Dát lea balsajeaggeguovlu gos leat stuorra balssát, ja máŋggalágan njeaššesystema mas leat čázit, jogat, čáhcespeadjalat, jeakkit ja balssát main lea iešguđet sturrodat. Guovllu lohket hui dehálažžan go balsajeakkit leat bures viidon, seammás go dat leat čoahkis ja viidát.

Ahkkefielbmá
Ahkkefielmmás leat stuorra balsajeakkit. Guovlu ii leat kártejuvvon šládjadásis, muhte lea áicojuvvon, earret eará helikopteris. Dáid gávdnoštumiid oaivvildit leat earenoamaš miellagiddevažžan. Čoahkke balsajeakkit leat viiddis guovllus, dasalassin go dat leat stuorrát. Sturrodat ja oktilašvuohta dahka ahte guovlu klassifiserejuvvo leat hui dehálaš luonddušládjalokalitehtan. Guovlu berrešii iskojuvvot albmaládje oažžundihte šlája ollislaš gova. SWECO mielde dás goitge ii leat makkárge mearkkašupmi árvvubidjámii..

Dát kártejuvvon lokalitehtat čielggadanguovllus leat klassifiserejuvvon dehálaš luonddušládjan:

Moskolatjeaggi
Moskolatjeaggi lea duolbbas. Jekkiid nuortaosiin leat oktalaš balssát iešguđet sturrodagas ja dásis. Dát leat sullii 2 mehtara alu ja gaskal daid lea hui čáhccai. Dáppe leat gávdnoštumit, rukseslistu Juolutsieđga, Seakkalukti ja Rohtolukti.

Jeaggeguovlu lulábealde Goahteluobbala
Eanu lulábealeanadagas Goahteluobbalis, lea iešguđelágan Mosaikk jeaggešládja (dulbes čiŋáheapmi), jeakkit ja jávrrážat gos maid leat veahá rissit ja soagit. Unna "Goahtesuolu", Gámasjávrri joga ja smávva jávrri gaskas (432 mehtara bajabeal meara) leat measta aivve oktalaš balsajeakkit. Unnebuš arealas lea ájačázisvuolgán jeaggi mii manná dego báddi sieđgasuonjus, juste lulábealde Goahteluobbala dálu. Jeakkis leat rukseslistu Jeaggenartti gávdnoštumit. Oarjjabealde Gámasjávrri joga lea oalle stuorra suotnjolágan duolbajeaggi gos Mirkourttas/Mirkorássi šaddá.

Davábealde Goahteluobbala - davábealde dálu ja Aziha
Stuorra oassi dán guovllu jekkiin leat balsajeakkit, okta oassi lea bovdnabalsa. Dáppe šaddá Seakkalukti. Guovllus leat dasalassin maid nu gohčoduvvon lågtuemyr (jeaggi mas leat vuollegis bovnnat). Dán šaddogearddis šaddet earret eará rukseslistu Rohtoluktit.

Muvrrešábi oarjjadavágeahči, oarjjabealde Muvrrešáhpejávrri
Guovllus leat rukseslistušlájat; Seakkalukti ja Guoládagalukti. Soames balssát leat maid jávrraža bálddas.

Muvrrešábi lulágeahči, Muvrrešjávrri nuorttalulábealde
Dát lea stuorra Balsajeaggeguovlu mas lulágeaže balssát leat bures šaddan. Davágeahčen leat ges embryonale nammásaš balssát (šaddi balssát). Dáppe leat maid áiton Jeaggenarti ja Guoládagalukti. Birrasis leat láddot ja jávrražat mat duođaštit ahte Balsajeakkit leat leamašan viidábut dáppe. Seakkalukti šaddá maid dán jeakkis.

Goahteluoppal
Goahteluobbala birrasis lea kulturevttolaš šaddogeardi. Dát leat gaskamearalaš "dearvvaš- ja goikerásse gieddi kontinentála guovlluin", máid oaivvildit leat áitojuvvon eanašládjan Norggas (Fremsted og Moen 2001). Guovlu lea klassifiserejuvvon ládjoeana, mii árvvoštallo leat dehálažžan riikaviidosaččát. Nu de dat maid ávžžuhuvvo láddjejuvvot vai kultuvrralaš šaddogearddi ii oalát jávkka.

Fuođđoeallin

... Stuorra njeaššeguovllut Sis-Finnmárkkus leat Norgga deháleamos monnenbáikkit máŋggalágan njeaššelottiide. ... Sis-Finnmárkku stuorra njeaššeguovllut leat dehálaš monnenbáikkit ollu njeaššelottiide. Hui ollu loddenálit monnejit nuortalepmosis ja eahpedábálaš ja hearkkes nálit leat hui ollu guovllus. Dulbes Mosaikk (dulbes čiŋáheapmi) čielggadanguovllus lea dehálaš guovllu rikkis loddenállai. Guovllu rikkis čáhceloddenáli suodjaleapmi lea stuorámus suodjalanárvu čielggadanguovllus go lea hupmu elliidsuodjaleamis. Dát guovllut leat kártejuvvon:

Muvrrešáhpi
Dát lea čielggadanguovllu deháleamos elliidlokalitehta. NINA dat kártii dáppe jagis 2004:s. Dát lea viiddis ja máŋggavariašuvnnas njeaššeguovlu mii lea goappaš bealde eanu ja Muvrrejávrri. Guovllus leat ollu čáhcelottit, balsajeakkit, rikkis jeaggešládja ja intermediære šlájat (gaskamearalaš rikkis jeaggešládja). Guovllu veardádallet leat riikaviidosaš ja riikaidgaskasaš árvosažžan go dáppe leat e.e 15 iešguđetlágan rukseslistu njeaššeloddenáli ja máŋga eanašlája mat eai leat dábálaččát Norggas. Kártejuvvon Moskolatjeaggi ja Moskolatjávri gullet dán guovlui. Dasalassin leat dáppe ollu cihcelottit, nugo Fiskesbeštor, Cizapaš, Rásttis, Biellocizaš, Hoaššacihci ja Upmolcizaš.

Coagesgálvárri
Miehtá Coagesgálvári birrasis lea hui rikkis njeaššeloddenálli. NINA lea registreren 15 rukseslistonáli. Dát leat e.e Njukča, Čuonjá, Dovtta, Rávggoš, Jeaggefálli, Skoarra ja Suotnjočovžoš. Dát leat válljit ja monnejit hui čoahkisin, earenoamažit balsajekkiin lulábealde Bálsejávrri. 2008:s ledje dán oasis Finnmárkkus ollu ciebanat. Jeaggefállit ja Boaimmážat oidnojedje bivdimen dáid Coagesgálvári birrasis. Dáppe lea stuorra geomorfologalaš variašuvdna (eanadaga hámi variašuvdna ja proseassat mat dahket daid) mas leat rikkis Mosaikk (dulbes čiŋáheapmi) goike eatnamiid gaskas. Dát dahká vuođu rikkis njeaššeloddeceavzimii.
Guovllus árvvoštallet riikaviidosaš árvvu.

Vuohcetjávrrit
Bajit ja Vuolit Vuohcetjávri ja biras lea dehálaš njeaššeloddeguovlu gos leat máŋggalágan vadefugl nammásaš lottit (lottit mat coahkásis ohcet biepmu). Dáppe gávdne 13 rukseslistonáli; Jeaggefálli, Dovtta, Čuonjá, Skoarra, Stuorrafiehta, ja Rávggoš. Eará nálit mat leat monnen guovllus: Loađgu, Ruksesguškil, Jeaggemeahkástat ja Čáhppesčoavžžu. Dievva dolggit guovtti stuorra jávregáttis čájeha ahte dát leat dehálaš báikkit gos Vuojašlottit ja Čuodnjágat lonuhit dolggi. Cihceloddenálli lea stuoris, earenoamažit Cizopaš, Fiskesbeštor ja Duottarcivkaleivvoš. Sieđgabohttuin leat ges Rivssatcizážat, Ruksesrásttat ja Upmolcizážat.
Guovllus árvvoštallet riikaviidosaš árvvu.

Gámasjávri
Gámasjávrri oarjja- ja lulábealli lea earenoamažit čielggaduvvon. Dáppe gávdne 10 rukseslistonáli; Jeaggefáli, Dovtta, Čuodnjága, Skoara, Stuorrafiehtá ja Rávgoža. Jávrris ledje máŋggalágan vuojašlotti, nu maid rukseslistu Njukča ja Dovtta mat ledje monnemen. Jeaggeguovllus monnejedje ollu njeaššelottit, iešguđet valljodagas ja báikkuid ollu unnit nálit go dan golbma eará kártejuvvon lokalitehtain. Váldojávrris ledje liikká unnimusat guokte Njukčapára, golbma Doktapára ja máŋga Skoarrapára. Jekkiin ledje ges ollu Suotnjočovžošat, Jeaggemeahkástagat, Rávgožat ja Jeaggefállit. Cihcelottit, nugo Cizopaš, Duottarcivkaleivvožat ja Fiskesbeštorat áicojuvve maid.
Fuođđoárvu dán guovllus árvvoštallo leat báikkalaš dásis.

Njiččehasat guovllus leat ealggat, njoammilat, ruksesriebanat ja buoidagat. Geatki ja albbas rastildit guovllu dávja, Gumpe hui hárve. Njálla lea oidnon čielggadanguovllus.

1980-logus fárrejedje máŋemus olbmot eret báikkis. Nils Mortensen Hætta (Godán-Nilá) eamidiinnis, Anne Marie Bongo Hætta dat oruiga guhkimus Goahteluobbalis. Nilá vádjolii jagis 1989:s. Hættabearrašis lei dállodoallu, ja guovllu luondduvaljjodagat ledje dehálaččát birgejupmái. Sii ávkkastalle Goahteluobbala birrasa luonddus ja evttohuvvon suodjalanguovllu davágeahčai. Sii láiguhedje lanjaid bivdiide, muorječoaggiide ja mátkkolaččáide. Hætta:s ledje maid reaŋggat, earret eará danne go guolásteapmi gáibidii eanet olbmuid. Dálá eaiggát lea viđat buolvva eaiggát ja 2003:s válddi son badjelasas eatnama Nils Mortensen Hætta:s. Son orui Goahteluobbalis dassái go álggi skuvlii jagis 1970:s. Hætta:s lei ealáhusbárta Vuolit Vuohcetjávregáttis. Dát vuvdojuvvui 2006:s.

Gálaniitolaččát muitalit bearraša geavahan guovllu 1930-logu rajes. Muitaledje ahte Vuohcetjávreguovlu lei sin váldoresursaguovlu. Doppe ledje sis goađit, maiddái guollegoahti. Bearaš manai dohko mihcamár-áigge ja ledje sullii mánu doppe. Váldoulbmil lei guolástit, earenoamažit nuohttun. Gálaniitolaččát ja Goahteluobbalaččát ledje lagas fulkkečagat ja nuhtto ovttasráđiid. Sii sáltejedje guliid guollegođiide. Eanas guoli dolvo vulos muohtasiivun. Oassi guolis dolvojuvvui Ruttii ovdalaš juovllaid, máid lonuhedje eará gálvvuiguin. Diehtojuohkiid dieđuid mielde lei Guovdageaidnolaččáin dat áddejupmi ahte guovlu lei Goahteluobbala- ja Gálaniito-olbmuid valljodatguovlu. Danne ii lean riekta earáin báhkket dohko.

Buot min diehtojuohkiin lea muhtunlágan čanástus dán guovlui. Ollugat gullet bearrašiidda geat leat ássan dáppe, dahje lahkosis. Sii leat dálonat, ja eatnasiin leat boazosámifuolkkit. Muhtumat leat maid ovdalaš boazodoallit. Dasalassin lea dáppe maid verddevuohta gaskal dáloniid ja boazodoalliid. Soames diehtijuohkit namuhedje maid ahte boazodoalliid fuolkkit, oktavuođat ja verddet álkit besset guovlluide meahccevuojániiguin.

Ii oktage ása čađat guovllus mii lea evttohuvvon álbmotmeahccin. Dál leat Goahteluobbalis 4 dáloniiddagullevaš bártta/viesu ja 2 guođohanbártta. Vuolit Vuohcetjávrris lea maid bárta. Ovdalašáigge orro boazosámit dáppe dálvet. Sullii 50 bearraša ja ovttaskasolbmo dat geavahit guovllu dál. 20-30 sis bivdet guoli aktiivvalaččát. Geavaheaddjit juogadit guovllu birrajagi. Dálonat geasset ja čakčat, ja ollu unnit dálvet. Dálvet lea ges dát dálveguohtunguovlu bohccuide.

Dála Goahteluobbaldálu eaiggát muitala ollugiid álgan divodit iežaset bárttaid ja ohcalit fas ruovttoluotta máttuideaset guovlui. Sii leat suohkanássit ja olbmot geat leat fárren eret suohkanis. Nu de ealáska sihke báiki ja ránnjavuohta. Son áigu ieš maid, ovttas joavkkuinis, dahkat dálu orrunládje vai beassá mánáidis oahpahit meahcástalláma. Plána livččii maid láiguhit dálu skuvllaide. Son lea jo ollu ruđa geavahan divodeapmai. Sihke Guovdageainnu Boazodoalo- ja Joatkaskuvla ja rievssatbivdit leat dán radjai láiguhan báikki. Lea dehálaš birget meahcis, ja lea skuvllaid ja vánhemiid bargu oahpahit mánáide ja nuoraide dan. Goahteluoppal lea ge hui heivvolaš báiki dán oahpahussii. Sii geavahit guovllu gaskal Muvrrešábi ja vulos Goahteluobbalii, muhte vuosttašettin Goahteluobbala birrasa.

Máŋemus jagiid leat muhtumat diehtojuohkkiin bálkahan girdi Vuohcetjávrriide, guollebivddu ja lubmema váras. Doppe sii lávostallet moadde beaivvi, ja hárve oidnet sii eará olbmuid. Guoli bivdet maiddái vuovdima váras liigedietnasa dihte, lassin ealáhatmáksui. Eará diehtojuohkki lohka ges doppe beare ollu olbmuid, iige loga doppe veara bivdit guoli. Okta guovllu geavaheaddji, Ákšomuotkilaš, lea ávkkastallan guovllus 1968 rajes go oaččui geavahanlobi Nils Mortensen Hætta:s (Godán-Nilá). Son geavahii fatnása Hánsáivii 1974:s ovttas vielljainis, gii barggai bohccuiguin. 1980-logus doalvvui son Vuohcetjávrai fatnása. Dalle eai beare gallis bivdan doppe. Ii lean heivvolaš bivdit go Hætta ieš lei doppe. Dát guovllugeavaheaddji ii guolástan Vuohcetjávrris ovdalgo Hætta vádjolii, ja ostii Vuolit Vuohcetjávrri bártta Hætta maŋisboahttiin. Dál son guolásta Vuohcetjávrriin ja Hánsáivvas, ja lubme oarjjabealde Bastevári. Bártnážin son bivddii rievssahiid vuovdima váras. Son lea maid láiguhan guovllu rievssatbivdiide.

Golbma deháleamos luondduriggodaga evttohuvvon suodjalanguovllus leat:
- Guolli (Čuovža). Bajit ja Vuolit Vuohcetjávrriin Goahteluobbalii (fierbmun, nuohttin). Jávrriin mat leat Vuohcetjávrri davábealde (juoŋasteapmi)
– Bivdu (Ealga, Rievssat ja Giđđalodden)
– Luopmanat

Deháleamos guollejávrrit evttohuvvon suodjalanguovllus Goahteluobbalis.
(Gáldu: Riseth)

Muorjjit
Luopmánat leat dávja čoggojuvvon olbmuid iežaset átnui, muhte maiddái vuovdima váras. Luomejeakkit Goahteluobbalis, davábeallái Vuohcetjávrriid, ledje deháleamos luomečoagginguovllut. Dáidda jekkiide lea váttis beassat meahccevuojániiguin, ferte fatnása geavahit. Ollu luopmánat vuvdojuvvojit jus lea buorre luomejahki.

Bivdu
Guovllus bivdet rievssahiid, sihke gárdumiin ja bissuin. Giđđalodden lea dábálaš, nu maid ealgabivdu. Dušše gárdun lea unnon máŋemus jagiid. Dát lea buorre ealgabivdoguovlu. Dáppe leat 3 bivdoguovllu, mii mearkkaša ahte 15-20 olbmo bivdet ealggaid jahkásaččát. Vuohcetjávrre-, Goahteluobbala- ja Bastevárebirrasis ledje ovdal ollu rievssahat. Dál eai leat šat beare ollu. Basteváreguovllus bivdet ain veahá. Olggobealolbmuid bivddu birra eat leat ožžon dieđuid. Giđđalodden lei máŋgga guovllus, earret eará Áziha- ja Muvrrešjávrrebirrasis. Dát bivdu ii leat registrerejuvvon.

Boaldámuš / Muorra / Ávdnasat
Gođiid/bárttaid ja viesuid láhkosis dat lea murrejuvvon. Evttohuvvon suodjalanguovllus ii leat bálljo murrejuvvon. Maiddái dán guovllus suhkot vuovddit.

Turisma- ja mátkeealáhus
Goahteluobbala eaiggát lea earret eará geavahišgoahtán báikki turisma- ja mátkeealáhussan. Son láiguga báikki rievssatbivdiide, muhte maiddái skuvllaide, ovdamearkkadihte Sámi Boazodoalo- ja Joatkaskuvlii. Oaidná maid vejolašvuođa geavahit duottarstobu earái go idjágussiide, earret eará beassášriemuide.

Goađit / Bárttat
Okta diehtojuohkki muitalii alddis goađi leamašan oarjjabealde Bastevári. Ledje máŋga goađi Vuohcetjávrriid lahka, maiddái guollegoađit. Sáitejávregáttis leat goahtesajit. Lea eahpesihkkar ledje go ássan- vai guollegoađit.

Gámassuoidni
Máŋgga sajis leat suidnen. Goahteluobbala eaiggát doaivu suidnema sáhttit geavahit oahpahussan.

Mátkošteapmi
Dán áigge lea rabas geassemáđidja guovlui, Ákšomuotkis Goahteluobbalii. Eat leat vel ožžon kártii dán. Eará máđiijaide gáibiduvvo vuodjinlohpi. Máđiijageažes lea ain guhki evttohuvvon suodjalanguovllu ollu báikkiide. Danne leat olbmot doppe máŋga beaivvi hávalis. Dál lea dábáleamos vánddardit dohko ATV vuojániin, muhte soapmásat geavahit girdisáhtu. Ovdal lei dábálaš doalvut rustegiid dálvesiivun. Dál fievrridit daid mielde. Soames fatnásiid gal oidnojit guođđán, earenoamažit Vuohcetjávrri vuollelis. Davvelis eai bálljo jora olbmot, vaikko dohko lea meahccevuojánluodda (máđidja) gitta Stuoraþohkkii. Gámasjávri lea geavahuvvon girdiseaivumii Goahteluobbalii mátkošteaddjiide. Vuohcetjávrai láve maid girdi seaivut, doalvut ja viežžat guolásteaddjiid ja murjejeaddjiid. Ollu jávrrit leat beare coahkásat girdiseaivumii. Goahteluobbala eaiggát mátkošta sihke ATV vuojániin ja tráktoriin.

Huksen
Goahteluobbala eaiggát lea ođasmahttimen dálustis. Su mielas lea dehálaš doalahit árbevieru. Eará viesso- ja bártaeaiggádat leat maid divodišgoahtán.

Hálddašeapmi
Máŋgga diehtojuohkki mielas lea dárbbašlaš čorget jávrriid oivožiid, vai jávrečáhci buorebut lihkada/golgá. Nu de jávrriin bisušii ráinnas čáhci. Oivožiin sáhtta sirdit geđggiid ja gaikut eret šattuid. Dát ii dahkko jahkásaččát, muhte dárbbu mielde. Jiekŋa dat sirdá/hoiga geđggiid, danne lea muhtomin dárbu čorget. Dasalassin buoridivččii nuohttun jávrri, nu de šattašedje buoret guolit dohko. Dál oaidnit ahte ovdalašáigge nuohttunjávrebotnit leat suhkon ja birra jávrriid ges vuovddit suhkon. Nuohttumiin guoskkašii nuohtti jávrebodnai ja nu biebmu leavaše badjelii. Diehtojuohkiid mielas nuohttun buoridivččii guliid jávrriin.

Máŋga diehtojuohkki deattuhedje ahte vaikke luondduriggodagat eai leat formálalaččát juhkkojuvvon, de ledje goit guovllugeavaheaddjit gaskaneaset juohkán. Dát guoskka earenoamažit guollebivdui. Lubmemis eai lean čielga rájit. Dál ávkkastallet olggobealde olbmot dáid luondduriggodagain ja ovddeš juhkkojuvvon rájit eai šat čuvvojuvvo nu bures. Ollu eanet olbmot ávkkastallet dál guovllus. Ovddeš hálddašeapmi áitojuvvo garrasit; gilvu riggodagaide lea sturron. Guovlui lea álkit beassat ja ođđa geavaheaddjit eai várra dieđe árbevirolaš luondduriggodatjuogademiid birra. Eanet gilvu riggodagaide biilaluottaid lahka lea maid sivva dasa go olbmot ohcalit dáidda guovlluide.

Diehtojuohkkit lohket iežaset vásihan ahte suodjaleapmi mii gieldá jávreguolásteami ovdalaš bivdojávrriin, headjudii guliid. Dán oidnet maiddái olggobealde evttohuvvon suodjalanguovllus. Muturfatnásii lea dárbu muhtun jávrriin go galget ávkkastallát riggodagain.

Ollu diehtojuohkkiid mielas šattášii stuorra áibbašeapmin jus eai beasaše guovlluide maidda leat hárjánan. Dát lea dehálaš sihke eallinvuohkái ja biebmoháhkamii. Sin mielas lea árbevirolaš biebmu buoret go oastobiebmu. Ollugat eai ipmir manne guovlu galggášii suodjaluvvot, soapmásat dovde maid vaši sin vuosta geat evttohit diekkáriid. Sii geat evttohit suodjalit, eai ipmir olbmuid geavaheamis ja sin dovdduin.

Dát ii mearkkaš ahte olbmot vuosttaldit luonddusuodjaleami, muhte dovdet fámuhisvuođa ja ahte earát dat mearridit sin eallima, eaige ipmir mot olbmot ellet dáppe. Ollugiid mielas livččii dárbu reguleret luonddugeavaheami, earenoamažit bievlavuodjima vai luondu ii billistuvo. Muhtumiid mielas lea beare álki oažžut vuodjinlobi olggobealde álmmolaš máđiijaid, earenoamažit ealgabivddu oktavuođas. Moadde geavaheaddjiorganisašuvnna leat digaštallagoahtán bievlavuodjima, muhte lea čielggas ahte muhtun geavaheaddjit eai ipmir dárbbu reguleret luonddugeavaheami.