Ginusvuomis gávdne ovtta daid vátna vieltejekkiid mat leat guovllus. Dáppe lea ollu juovkalukti. Jorbalukti, várresieđga, šluppotlukti, niitoullu, beatnatnjuovčča ja suotnjoruški leat maid ollu dáppe. Báikkuin lea gollenarti, njálanjuovčča ja duottarsiemanásti (Bjerke et. al 2005).

Iešjávri ja biras leat dehálaš sámi resursaháhkanguovllut, e.e murjejit ja guolástit oallugat dáppe. Olles guovllus murjejuvvo, ja dáid murjjiid lohket ollu buorebun go vuolládagain. Dál, dego ovdal, guolástit dáppe. Jávri lea stuoris ja máŋggas bivdet iešguđet sajis. Sii bohtet Kárášjogas, Guovdageainnus ja Álttas. Vaikke muhttumiin ii leat oamastanvuoigatvuohta jávrai, de áŋke juhkkojuvvojit bivdosajit lunddolaččát go máđiijat bohtet iešguđet guovllus. Eatnasat bivdet luovttain. Dat leat coahkáseappo ja lea álkit doalahit buori guollenáli doppe.

Ovdal lávejedje eaŋkilis guollerusttegat feara gokko jávrri birra. Bárttat mat leat jávregáttis geavahuvvojit ain dál. Stuorra oasi guolis dolvo čáhcefatnásiin máŋgga riikii ja jávrrilahka gilážiin ledje máŋga guollevuostaváldima, e.e Mázes, Kárášjogas ja Guovdageainnus. Dát guollevuostaváldimat leat ollu jagiid áigi heaittihuvvon. Dál lea divrras álggahit ealáhusbivddu Iešjávrris, dárbbahivčče ruhtadoarjaga jus fas galggášedje álgit bivdit gávpeguoli. Leat čavga njuolggadusat vejolaš guollevuostaváldindoibmii, mii váttisindahka álggaheami. Go jávrris ii bivdojuvvo, de hedjona guolli. Lea hirbmat ollu bargu guoli unnideami oktavuođas álggahit fas guollevuostaváldima.

Iešjávri og omegn utmarkslag ja Iešjot searvi leat guokte geavaheaddjejoavkku main leat 50 ja 20 miellahtu. Sii murjejit ja guolástit evttohuvvon suodjalanguovllus. Searvvis muitalit miellahtuid lassáneamen go šadda ođđa meahcásteaddjebuolva. Servviin lea guhkes árbevierru ávkkastallát Iešjávrri valljodagas. Miellahtut meahcástit birrajagi dáppe. Goappaš servviid mielas lea ártet go guovllu plánejit suodjalit. Sii eai loga dárbbu suodjalit go guovlu geavahuvvo fuolalaččát. Sii deattuhit ahte guovllus eai livčče nu ollu dearvvaš šlájat ja eallit jus geavaheaddjit eai livčče fuolalaččát ávkkastallan guovllus. Filkkamánni lea geahččalan čilget mot sáhtášedje suddjet lottiid guovllus heivehemiid bokte, muhte meahcástansearvvit leat dán radjai biehttalan čuovvolit Filkkamánni sávaldaga.

Nordlysmat AS lea smávva fitnodat Álttas mii álggahuvvui jagis 2000:s. Fitnodaga bargit čogget, reidejit ja vuvdet eksklusiiva davvi buktagiid. Nordlysmat fitnodaga Toril Bakken Kåven:is lea meahcceealáhus evttohuvvon suodjalanguovllus, ja lea badjel moaddelot jagi ávkkastallán dáppe. Dát doaimmahuvvo máŋgga sajes, muhte vejolaš suodjalanguovlu lea buot deháleamos resursaháhkamii. Kåven:a bearaš ja su ruovttubáikkeolbmot leat ávkkastallán guovllus buolvvas bulvii. Bakken Kåven, gii lea váldo oasusdoalli fitnodagas, ii loga beare ollu olbmuid dáppe geasset. Su mielas meahcceealáhus ii muosehuhtte Iešjávrri rikkis loddešlájaid monnema. Su mielas galggašedje iskat mot olbmuid vánddardeapmi čuohca monnemii ja man ollu vánddardeapmi dáppe lea, ovdalgo árvvoštallet suodjalit.

Meahcásteapmi lea dehálaš oassi sámi kultuvrras ja sámi árbevirolaš luonddugeavaheapmi lea buot buoremus suodjaleapmi. 1980-logus álge duiskalaš turisttat lassánit Iešjávrris. Lei oinnolaš ahte ledje monnečoaggit, ja danne guovlluolbmot čuvvo mielde máid sii barge. Turisttat vuollánedje loahpas čoaggimis moniid go guovlluolbmot jorre sin luhte ja gažádedje seammás. Dát namuhuvvo ovdamearkan dasá mot meahcásteaddjit suodjalit luonddu.

Bakken Kåven:is lea bárta Vahttáluovttas, mii lea álmmolaš bievlamáđiija geažis. Bearaš vuodjá biillain deike ja meahcástit birrasis. Geasset čogget urttaid ja murjjiid, seammás go guolástit. Geassebivdu jávrris álga geassemánu gaskámuttos go jiekŋa suddá. Guovdogeasi ii leat buorre bivdit go de lea jávri lieggaset. Sullii borgemánu 20.beaivvi buorrána fas bivdu go jávrečáhci lea galbmaset. Eanas guoli bivdet davágeahčen, muhte maiddái lulágeahčen muhtomin. Buoremus guollesajit leat luovttain. Dán jávrris leat ge luovttat davá- ja lulágeahčen. Murjen evttohuvvon suodjalanguovllus álgá suoidnemánu 25.beaivve birrasiin ja bistá moadde vahkku. Geassemánu 15. beaivvi sulaid čogget varas skierrelasttaid. Dálvet lea juoŋastangeahččaleapmi. Dát lea ovtta áiggi jo čađáhuvvon, ja dađistaga leat gávnnahan gokko guolli lea dálvet. Eai bivdde guoli guovdodálvvi, álget cuoŋománu gaskamuttos. Guoli bivdet dassái go jiekŋa raššu miessemánu gaskamuttos. Fitnodat áiggušii álggahit gávpeguolásteami dáppe go geahččalanbivdu nohka. Iešjávrris leat 9 guollešlája. Rávddu, dápmoha, hárri ja hávgga dat meahkástit jávrris.

Meahcásteaddjit leat guhkitáigge ohcan bievlavuodjinlobi viežžandihte luopmániid jekkiin mat leat guhkin eret máđiijas. Dán lobi eai leat ožžon ja danne muturfievrrut eai geavahuvvo.

Sámi kultuvrras ii leat dáhpin ávkkastallát guovlluin máid earát geavahit, ja danne mearkkaša ollu dat gosa ealáhusbárta lea ceggejuvvon. Lea maid dárbu buori fanáshápmanii ja leat guliid olámuttus. Iešjávri lea stuoris ja sáhtta biekkastit garrasit oanebottus, ja nu de bárusta maid. Dasalassin leat ollu coaganat ja lea váttis beassat gáddai. Buot dáid dihte lea váttis gávdnat eará bártasaji go Vahttáluovtta. Lulágeahčen jávrris lea guhki ruovttugillái. Guoli šaddá fievrridit guhkit ja nu hedjona dan kválitehta. Lulágeahčen leat jo bárttat, danne lea veadjetmeahttun sirdit dohko.

Joatkka duottarstohpu lea birrasiid vihta gilumehtara oarjjabealde evttohuvvon suodjalanguovllu. Duottarstobut ásahuvvojedje 1840:s. Stáda bargiin, nu go báhpat, leansmánnit, doaktárat, sunddit jna, han fertii leat idjadansadji doaimmadeaset oktavuođas duoddaris. Dát duottarstohpu ii boldojuvvon nuppi máilmmesoađis ja das leat ain boares visttit. Boarrasepmosat leat 1878:s huksejuvvon. Duottarstobu ovddasvástideaddjin dat gohčoduvvo son gii hálddaša dan ja dat molsašuvvo buolvvas bulvii.

Joatkka duottarstobu olbmot murjejit evttohuvvon suodjalanguovllus ja fállet turisttaide mátkkiid. Sii murjejit davágeahčen, bievlamáđiija bálddas mii manná elfápmolinjjá guora. Sii fievrridit turisttaid biergasiid dán máđiija bokte, ja Vahttáluktii. Dát máđiidja lea áidna mii boahtá Álttabealde. Turisttat vulget fatnásiiguin Vahttáluovttas. Eai doalvvo nu ollu turisttaid deike, muhte unnán dietnasa dihte duottarstobus, de dát lea dehálaš lassidienas. Joatkka ovddasvástideaddji evttoha guovllu Vahttáluovtta birra váldit eret suodjalanplánas, eará vejolašvuohta livččii rievdadit bievlavuodjin-njuolggadusaid ja baicca gáržžidit vuodjima, dahje sirdit máđiija lullelii, mii manná Gaskajávrre bokte (olggobealde suodjalanráji), Álttabuođu máđiidjii. Šattášii gal veahá guhkit, muhte diekko jo vuddjojuvvo ollu dál.

Guokte bártaeaiggáda (nubbe bárta lea olggobealde vejolaš suodjalanguovllu) doalvuba Vahttáluovttas turisttaid fatnásiin iežaska bárttaide. Soai vuodjiba muturfatnásiiguin. Nubbi sutnos jođiha Travel to Finnmark AS turistafitnodaga.

Boazodoalu geavaheapmi
Dát stuorra guovlu davábealde Iešjávrri lea juhkkojuvvon Oarje- ja Nuorta-Finnmárkku boazodoaloguovlluid gaska. Rádji lea sullii Áltta/Guovdageainno ja Kárášjoga suohkanrájis. Jávrri luovttat, gárddit, máŋga jávrraža ja boazodoalorádji dagahit dego bohttalčotta-johtingeainnu. Máŋga duháha bohcco fertejit dákko meatta oalle oanehis áiggis čakčat ja giđđat.

Dat mii lea Oarje-Finnmárkku boazodoaloguovllus (Álta ja Guovdageaidnu) lea Oarje-Finnmárkku nuortajohtolaga johtingeaidnu (7 orohaga, 25-26 000 bohcco) giđđat ja čakčat. Dasalassin guođohit dáppe máŋga orohaga čakčat, dálvet ja giđđat. Guokte siidda geavahit geasset maid evttohuvvon suodjalanguovllu. Nubbi dáin siiddain johta meattá ja nubbi ges guotteha dáppe.

Siiddat johtet dábálaččát oarjjageahčen evttohuvvon suodjalanguovllu, dahje jávrri rasta. Dát sáhtta rievddadit jagis jahkái. Kárášjoga oarjjabeale siiddat dat johtet nuorttabealde Iešjávrri, giđđat ja čakčat. Máŋemus siida mii čakčat johta dákko, lea Márbolon-orohat. Sis leat 10 siidaoasi. Sis lea birrasiid 3800 sturrosaš giđđaeallu. Eallu guohtu lulás čakčat vejolaš suodjalanguovllus. Rievddada jagis jahkai leat go dáppe siiddat dálvet. Čakčat bohtet vuosttaš siiddat oarjja- ja nuorttabeallai jávrri maŋŋel borgemánu, giđđájohtin lea čađáhuvvon maŋemusat miessemánus. Čakčat vudjet ATV-vuojániiguin, muohtasiivun ges skuteriiguin. Lávuid ceggejit dárbbu mielde ja oallugat geasehit skuterbárttaid muohtasiivun. Lango-Sara siida guotteha Rágesváris, lulábealde Iešjávrri. Maŋŋel guotteha johtet suodjalanguovllu čađa geasseorohahkii Fieddarii, mii lea davábealde Suoidneleavšši, goappašbealde Riehponávžži Hámmarfeasta suohkanis. 1980-logus guođohišgođii Lango-Sara siida Anárjoga álbmotmeahcis dálvet. Sivva go dát siida ii guottet šat geasseorohagas, lea ruvkedoaibma Fálesnuoris. 1970-logus dat álggahuvvui diet doaibma, ja siida guottehii doppe ovdal 1972, seamma go eará orohaga siiddat. Ruvkedoaibma muosehuhttii guotteha ja eatnamat billistuvvojedje. Danne mearridii siida guottehišgoahtit Rágesváris. 2006:a ja 2007:a giđa geahččaledje fas guottehit geasseorohagas. Riddoguovlluin leat arvat eambbo boranávddit, nu geahččaleapmi ii lihkostuvvan, šattai baicca alla miesevahát. Siiddaolbmot muitalit ollu eanet misiid ceavzit go guottehit lulde. Nuorra bohccuin maid lea buoret deaddu go vuvdet njuovahahkii ja boarraset bohccuin ges buoret vuoibmi. Dál leat fas plánemen álggahit ruvkedoaimma dán siidda geasseorohahkii ja stuorra elfapmolinjjáhuksemiin ollejit maid farggá dohko. Linjjá galgá mannát gitta Skáidai.

Mihcamáráigge johta Lango-Sara siida davás evttohuvvon suodjalanguovllu čađa. Doaibmanjuolggádusaid mielde galget buot siiddat leat eret giđđaeatnamiin geassemánu 25. beaivvi. Dán siiddas leat birrasiid 2000 bohcco ja geavahit 4-5 ATV-vuojána jođidettin. Sii johtet oarjjabealde Iešjávrri, ja de Gievdnevári ja Ginusvári badjel, viidaset nuorttasdavás bievlamáđiija bokte mii manná elfápmolinjjá guora Bojobeaski guvlui (geahča kártta). Ádjanit moadde beaivvi. Dát siida ii sáhte johtit oarjeleappos go doppe leat guokte Seainnus/Návggastaga siidda (Válgenjárga ja Girenjárga), mat johtájit seamma áiggis go sii. Roancejávregátti guora lea maid gárdi, ja Vahttáluovtta láhkosis lea gaskaboddosaš áidi. Seammás guotteha okta Seainnus/Návggastat-orohaga siida, Jalgon, davábealde Iešjávrri (geahča vuollelis). Lango-Sara siida ii sáhte johtat cuoŋománus/miessemánus ja ovdal geassemánu 25. beaivvi sivas go miesit ain leat nu smávvat. Dalle han leat jogat dulvasat jieŋaid ja muohttaga suddama dihte. Nuorttabealde jávrri eai sáhte johtit go Iešjohka golggida jávrri lulágeahčen. Dát johka lea govdat, ja nu maid veadjetmeahttun misiiguin ja muturfievrruiguin rasttildit. Nuorttabeale Iešjávri han dasálassin gullá Nuorta-Finnmárkku boazodoaloguovlui. Lea váttis rievdadit johtingeainnu maid danne go ealus leat ollu nuorrabohccot ja danne šattášii váttis goalnjjadit. Okta vejolašvuohta livččii hehttet billistemiid geasseeatnamiin vai sáhttet guottehit doppe. Eai leat nu mielas áidut go de šattášedje bohccot beare lojit. Lojis bohccuid lea váttis vuojehit jođidettin. Finnmárkku Filkkamánni Fuođđo- ja guolleossodagas lohket unnán vejolašvuođaid álggahit vahát-eastadan doaimmaid unnidandihte borasnávddevahágiid.

Válgenjárgga ovdaolmmoš ii loga buori čovdosa dat ahte Lango-Sarasiida jođášii oarjeleappos, go lea masttadanvárra. Válgenjárga guođoha ealuideaset lávdadit olles giđa oarjjabealde Lango-Sara johtingeainnu, ja dát siida lea máŋemus siida mii johta Joatkka duottarsobu meatta. Sii johtet oktanaga Lango-Saraiguin. Válgenjárgga ovdaolmmoš ii ge loga Lango-Sara siidda sáhttit johtit ovdal dahje maŋŋil sin, go báhcanbohccot njámmasivčče nuppi siidii. Válgenárga ii leat ovttaoaivilis dasá ahte boazodoallit galget massit bievlavuodjinrievtti vejolaš suodjaleami dihte.

Lango-Sara siida gal ii loga veadjetmeahttumin johtit oarjeleappos. Jus ožžot ruhtadoarjaga nanusmahttit Rágesvári áiddi, de eai beasa bohccot lobihaga mannát vejolaš suodjalanguovlui ovdal johtanáigge geasset. Nu go ovdalaččás namuhuvvon, de johtingeainnu rievdadeapmi dagáha liigebarggu ja lassigoluid siidii. Jus oaččušedje doarjaga de sáhtaše geasset johtit oarjeleappos. Dan šáhtaše dahkat Seainnus/Návggastaga siiddaid johtima gaskas dahje maŋŋil.

Seainnus/Návggastaga orohaga Jalgona eallu lea plánejuvvon jekkiid ja nješšiid suodjalanguovllus maŋŋitgiđđii ja geassái. Máŋemus jagiid leat sii guottehan davábealde Iešjávrri, Áltta guvlui. Sin árbevirolaš guottetguovlu lea davvelis ja olggobealde vejolaš suodjalanguovllu. Jalgonis leat 5 siidaoasi (50 olbmo) ja sis leat birrasiid 3000 bohcco.

Jálgosiida boahtá miessemánus dán guovlui ja leat mihcaráide. Geasseorohat lea Suohpatjávrris Suoidneleavšši guvlui. Dálveorohat lea Anárjoga álbmotmeahcis. Giđđat (miessemánu álggus) bisánit Vahttáluktii (vejolaš suodjalanguovlu). Das diktet ealuideaset leat veaiddalassan guotteha dihte. Guottet lea birrasiid miessemánu 10. beaivvis mihcamáraide. Váldoguottet lea miessemánu 25. beaivvis geassemánu 1. beaivái. Geassemánu loahpas čohkkejit ealuideaset ja johtet mearkungárdai mii lea Bajit-Savvonis. Mearkuma maŋŋil luitet ealu geasseorohahkii.

Jalgonat (23C) eai vuoje bearehaga Iešjárguovllus. Skuteriin gal vudjet miessemánu álggus go cagget ealu Vahttáluktii. Maŋŋel dan dárbbaha eallu ráfi. Maŋŋel miessemánu 20. beaivvi eai bálljo vuoje. Sii vudjet alimus čohkkáide, Iešjávrri davábealde, guođoheami oktavuođas, ja várdájit doppe. Mearkunáigge (geassemánu loahpas) lea eanas muohta suddan ja de vudjet ATV-vuojániiguin. Mearkkudettin eai vuojet ealu go miesit ain leat smávvat. Eallobihtat goalnjjaduvvojit gárdai, mii lea áddjasbargu. Siiddaolbmot eai vuoje gallis oktanaga guovllus mii lea evttohuvvon suodjaluvvot. Dušše moattis hávális vudjet.

Lassin bievlamáđiija geaži ja suohkanrájiid davágeaže bárttaid, leat vel guokte bártta; priváhta bárta oarjjalulábeal Ginusvári ja bárta mii lea elfápmolinjjá bálddas (Roancejávrri láhkosis). Elfápmodoaimmahat dat eaiggáduššá maŋitnamuhuvvon bártta máid lávejit luoikat meahccebearráigeahččanbargiide. Dán guovtti bárttain ii leat tomtanummir. Olggobealde vejolaš suodjalanráji (nuorttadavábealde) leat bárttat ja goađit.

Iešjávrreláhkosa bárttat huksejuvvoje dalle go dáppe lei ealáhusbivdu. Dál lea jo nuppelot jagi áigi go dát doaimmat loahpahuvvoje, earret Nordlysmat AS. Dál atnet dáid bárttaid astoáigge- ja turistabártan. Deike seivot muhtumat čáhcegirdiiguin ja helikopetriiguin. Ovdalašáigge dolvo gávpeguoli girdiiguin. Girdijohtolat deike lea vuosttašettin smávvafuođđobivddu vuosttaš vahkkuid.

Dušše geassái biddjojit liige gáržžideamit vánddardeapmai. Čakčat, dálvet ja giđđat (cuoŋománu lohppii) sáhttet boazodoallit vuodjit muohtasiivun skuter- ja bievlamáđiijaid.