Gaskaleamos Álteváris davás Guhkesjávrriide.
|
Guovdageainnu meahcceguovddáš / natursenterEvttohuvvon luonddureserváhtta – Náhpolsáiva |
 Gaskamuddus evttohuvvon luonddureserváhtas lea dát bárta, lahka doppe gos Goddejohka golgá Náhpoljohkii. |
Náhpolsáiva lea okta daid 9 jeagge- ja čáhccaseanaguovlluin Guovdageainnus mii lea evttohuvvon suodjaluvvot, oassin Finnmárkku jekkiid ja čáhccaseatnamiid Suodjalanplánas. Evttohus livččii suodjalit guovllu mii lea 159,1 km2 viiddu, sullii 13 km lulábealde Láhpoluobbala Duottarstobu. Dát guovlu lea Gállojekkiid oarjjadavágeahčen, Buollánáhpi ja Sarvvagasjeaggi lea nuorttadavágeahčen ja nuorttageahčen lea Áldoáhpi. Goddejeaggi ja Njukčaleamši leat ges lulágeahčen. Lávželuobbala jeakkit leat oarjjageahčen evttohuvvon suodjalanguovllus ja lulimusas lea Urddotoaivi.
Mii bájuhit dás dieđuid Fylkamánni čállosis suodjalanplánas ja iskadeamis maid Sámi allaskuvla lea dahkan, ja dasa moatte kommentára ja divudemiid olbmuin geat geavahit dán guovllu.
Evttohuvvon suodjalanguovlu Náhpolsáiva.
(Gáldu: Fylkkamánni)
Lávželuobbala ja Goddebuolžžaid gaskas leat guhppilbalssát registrerejuvvon. Vuollegis stelliin leat balsaláddot guovddážis. Dáppe šaddet: suotnjolukti (NT), jeaggehorbmá, heaŋggolukti, ruostaullu, niitoullu, luomi ja gámassuoidnelukti. Dasalassin lea dán báikkis bovdnajeagge šaddogeardi, nu go guohcadaŋas, skierri ja duottarčáhppesmuorji (Bjerke et. al 2005).
Várdu oarjás Sarvvagaccas
(Govven: Halvor Langseth)
Suotnjošaddogearddit leat johk- ja jávregáttiin, oalle unnan soahkešládja- sieđgasuotnju ja rohttu gos leat ráneslastathámat sieđggat. Goddejávregáttis gávdnui suotnjolukti (NT), gos maid leat heaŋggolukti, ruostaullu ja ruvatlukti miehta čáhccas lapmaha. (Bjerke et. al 2005). Dáppe leat oaidnán 47 loddenáli mat vuosttašettin leat čáhccaseatnamiin. Dovtta (VU) ja njukča (NT) monnejit oalle dábálaččát dáppe. Soames jeakkit leat dehálaš dolgeluoitin guovlun čáhcelottiide, sihke čuotnjágat ja goarttat leat áicojuvvon. Dát lea dehálaš monnenguovlu vuojašlottiide, nugo haŋŋáide, čođggiide, skoaraide (NT) ja njurguide. Eai leat nu ollu gal njurgut (NT) ja snártalat mat monnejit dáppe (Finnmárkku Filkkamánni, 1996).
Čoavžžut (riddolottit) leat dehálaš oassin guovllu njeaššelottiin ja 18 náli leat registrerejuvvon. Dábálepmosat leat ruksesguškil, unnaguškkástat, ruonájuolčoavzzu, bávgoš, rávggoš (DD), jeaggemeahkástat ja čáhppesčoavžžu. Dasalassin leat dát lottit oidnon; meahkástat, čáhppesčoavjeviroš, uhcaviroš, guolbbaviroš ja gáddeviroš. Dát čoavžžut leat dábálaš bessenlottit. Guorga lea maid oidnon guovllus, muhte bessen ii leat registrerejuvvon (Finnmárkku Filkkamánni, 1996).
Háskil ja čearret monnejit maid guovllus. Háskilat leat hui ollu. Báiski ja skávli oidnojit maid máŋgga jávrris. (Finnmárkku Filkkamánni, 1996). Biellocizaš ja duottarcivkaleivvoš dat leat dábáleamos cihcceloddenálat lotti mat monnejit dáppe. Fiskesbeštor oidno dábálepmosit eatno- ja johkgáttiin, nu maid guoikgáhrit. Rievssatcizaš, goalšoruoššehas ja hoaššacihki leat dávjá rođuin johkgáttis. Cizopaš lea registrerejuvvon goikáset ja rahpaset báikkiin (Finnmárkku Filkkamánni, 1996).
Histtorjjálaš geavaheapmi Náhppolsáivva evttohuvvon suodjalanguovllus.
(Gáldu: Riseth)
Dálá geavaheapmi Náhppolsáivva evttohuvvon suodjalanguovllus.
(Gáldu: Riseth)
Náhpolsáiva-guovlu lea bivnnut bivdiid gaskkas.
(Govven: Halvor Langseth)
Turisma
Okta diehtojuohkkiin lea máŋga jagi dolvon ja viežžan rievssatbivdiid dán guovlui, mii sutnje lea lassidienasin. Eará suohkaniid fitnodagat maid dolvot rievssatbivdiid deike. Nu šaddá ge resursaide gilvu ja báikkálašolbmot masset dietnasa.
Goađit / Bárttat
Nuorttabeale Goddejávrri lea goahti (geahča kárttas). Dušše boazodoalliin leat bárttat Náhpolsáivvas, justte olggobeal evttohuvvon suodjalanguovllu.
Vánddardeapmi
Traktormáđidja lea gitta evttohuvvon suodjalanguovlui. Nu lea olggobeale olbmuide álkit ávkkastallát valljodagas. Fievrruidgeavaheapmi lea rievdan. Ovdal 1965:a lei dábálaš fievrridit resursaid heasttaiguin. Dan maŋŋil ges traktoriiguin. ATV vuojániid geavahišgohte loahpas 1980-logu/álggus 1990-logu).
(Gáldu: Riseth)
Bearttašjoga siiddas (Joahkohasat/spalccáhasat) lea dálveorohat oarjjadavágeahčen suodjalanguovllu, Lávžejávri lea lulágeahčen ja Gállojávri ges davágeahčen. Siida geavaha dušše skutera dáppe, muhte ATV-vuojániid jus lea unnan muohta čakčat/skábman. Johtájit dálveorohagas jus guohtun hedjona. Sis ii leat makkárge rievdadanplána, livččii dušše sávaldat hukset guođohanbártta Lávžejávrai. (geahča vuollelis)
Guovddáš suodjalanguovllus lea John Eirraid- ja Kemiidsiida. (John M. Eira, Mikkel J. Kemi ja Johan Henrik Kemi joavkkut). 3 siidaoasi dáin gullet Lákkonjárgii, 2 ges Sállanii. Lákkonjárgga eará siiddas, Hánske Niillasa bártniin, lea dálveorohat davágeahčen evttohuvvon suodjalanguovllu. Njullosávžžehasat (gullet Lákkonjárgii) johtet guovllu čađa čakčat/skábman ja giđđat. Dáppe geavahuvvo skuter, muhte jus čakčat/skábman lea unnan muohta, de fertejit ATV vuojániiguin vuodjit. Siiddat eai loga vejolažžan kanaliseret bievlavuodjima máđiijaide. Gárdi mii lea suodjalanguovllus gullá John Eirraid siidii. Dat lea lulábealde Sáivvavári. Dohko šaddet ATV-vuojániiguin mátkoštit go šaddet divodit dan. Vudjet maid bievlan go šaddet dálvebárttaid áimmahuššat, mat leat nuorttabeale evttohuvvon suodjalanguovllu. Hánske Niillasa bártniin ja John Eirra joavkkus leat bárttat Náhpolsáivvas, olggobeale vejolaš suodjalanguovllu davágeaži. Dálvet, giđđadálvve ja giđđat šaddet muhtomin ealloravddas orrut (guođohit), jus guohtun hedjona. De geavahit nu gohčoduvvon "skuterbárttaid" (gompi), máid sáhtta sirdit. Giđđat geavahit lávu dahje "skuterbártta" go lihkádišgohtet davás (giđđajohtin). Gárdestoalppuid ja boaldinmuora čullet siskobeale evttohuvvon suodjalanguovllu. Gárddastallán sáhtta leat skábman ja dálvet jus leat mastalmasat dahje jus áigot geassit gávpečorraga. Giđđat rátkašit maid gárddis. Lulimusas, lulábealde skutermáđiija mii rastilda suodjalanguovllu lulimus oasi, oarjjabealde, nuorttasguvlui, lea Njukčarođu/Ándda Máhte bártniid dálvesiida (spalccáhasat). Guođohanbárttat leat olggobealde evttohuvvon suodjalanguovllu, "skuterbárttat" mat geavahuvvojit dávjá, gal leat siskobealde. Dáidda murrejit guovllu lulimus oasis, ja gárdestoalppuid vižžet ges olggobealde lulágeaže-ráji. Dušše seaibbat/vuoman lea siskobealde ráji. Boahtteáiggis sáhttet šaddet vuodjit Náhpolsáivva bokte, čađá guovllu go galget bárttaide lulágeahčen evttohuvvonguovllu, muhte dál ii leat vuos dárbu.
Measta buot gaskajohtolaga siiddat/orohagat, Oarje-Finnmárkkus, johtet čakčat/skábman ja giđđat evttohuvvon suodjalanguovllu čađa. Muhtun čavččaid sáhtta leat bievla go johtet. Boazodoaloláhka diktá siiddaid johtit dálveorohagaide skábmamánu 1. beaivvi rájes, ja muhtomin ii leat vel muohttán dieid áiggiid. Diekkár jagiid láve dábálaš buolaš ja de leat jeakkit gálbmon, nu de boazodoallit vudjet ATV vuojániiguin ja skuteriiguin galbmon jekkiid rasta. Siiddat orrot Goddeskáidde-bárttas (Náhpoljohka/Goddebuolžžat) go johtet meatta. Máđiidja boahtá davil ja manná lulás, oalle lahka bártta. Bártta eaiggádušša Mikkel M. Eira maŋisboahtti. Son siiddastallá dál Oskal:iiguin Buolžajávrris dálvet.
Boazodoallit eai bálljo gárddo rievssahiid, eai bivdde jávreguoli, eai ge bivdde evttohuvvon suodjalanguovllus, muhte Bearttašjogasiida gal giđđat oaggu veahá guoli. Earret namuhuvvon gárddiid, eai leat eará boazodoalorustegat evttohuvvon suodjalanguovllu siskobealde.
Evttohuvvon guovllus leat 2 álmmolaš skutermáđiija. Dat mannet oarjjadavágeahčen nuorttalulás. Oarjin boahtá nubbe máđiidja ja manná nuorttas suodjalanguovllu nuorttalulágeahčen. Dákko vudjet boazodoallit ollu, earenoamažit gaskajohtolaga nuortaleamos boazodoallit.
(Jorgaleaddji lea veahá divvon teavstta jorgalettiin, erenoamážiid siidaid birra. Originála teaksta – geahča dán siiddu dárogiel veršuvnna.)
Váikkuhusat/sisabahkken
Evttohuvvon suodjalanguovlui boahtá skutermáđiidja nuorttilulil, ja das lea Áldováris earru, davás Gállojávrai ja oarjjás, Lávžejávrai. Náhpolsáivvas mannet maid šalkkat lulás Goddeskáidde-bártta guora, ja šalkkat oarjjadavá-, oarjjalulá- ja nuorttalulábealde. Bártta luhte lei gárdi mii máŋemusat geavahuvvui 1980-logus. Lávžejávrejávrri birrasis lea registrerejuvvon ollu geavahuvvon lávvosadji ja goahti nuorttabeale Goddejávrri. 1970-80 logus bulii bárta Lávžejávregáttis ja Joahkonjárga (Bearttašjogasiida) áiggušii hukset ođđa dohko. Nu šaddá dárbu maid murret boaldámuša láhkosis. Dál doppe ii leat bárta ja lagámus guođohanbártii lea guhki vuodjit.
Guovllus bivdet máŋga joavkku ealggaid. Bivdit vudjet álmmolaš máđiija Náhpolsáivii ja máđiija mii manná viidáset davá- ja nuorttabealde. Ealgabivdiin láve Sarvvagasráhppáin leaira (siskobealde) ja Dávlegárgain (rájis).
(Gáldu: Fylkkamánni)
– Diehtojuohkkiid mielas leat suodjaleamis positiivvalaš bealit, e.e hehttet eará doaimmaid álggaheames doaimmaid dahje ahte guovlu billistuvvo. Váttisvuohtan sidjiide lea go suodjaleapmi hehtte sin árbevirolaš geavaheami resursaguovllus. Danne sii vuosttaldit suodjaleami.
– Meahccevuojániid gielddus geasset hehttešii sin čoaggimis guovllu luopmániid, nu maid ráji olggobealde. Sin mielas lea veadjetmeahttun guoddit buot luopmániid. Suodjaleapmi gielddášii vuodjimis guovllus, muhte soaittášii vejolašvuohta ráhkadit máđiija ráji olggobeallai. Ealgabivdit šattášedje maid ráhkadit ođđa máđiija biergguid/gorudiid fievrrideapmái.
Olggobeale olbmot geavahit dál hui ollu eatnamiid Láhpoluobbala birrasis. Nu lea ge stuorra gilvu luondduvalljodagaide. Danne fertejit báikkálašolbmot ohcalit resursaid guhkeleappos. Vejolaš suodjaleapmi hehttešii báikkiolbmuid beassamis dehálaš resursaguovlui. Eaktun sáhttit lubmet guovllus lea beasset fievrridit luopmániid.
Buot diehtojuohkkit vuosttaldit suodjaleami. Oaččuimet dákkar kommentáraid suodjaleapmái: "Dál šaddat leat ovttahatsajis, vaikke leat hárjanan vánddardit guovllus. Mii steaŋgahuvvot sisa" Lossat ja ahkit go eat beasa guovlui mas leat ávkkastallán mánnávuođa rájes.
(Gáldu: Riseth)
Fylkkamánni mearkkašumit
Álggos lei evttohuvvon bidjat suodjalanráji borrai gaskal Borggahaga ja Dávlegárga. Dát guovlu lea garraset guorban, dokko leat ollu meahccevuojánluottat ja unnan jeakkit. (Bjerke et al. 2005). Danne sirde ráji oarjelii. Oarjjalulábeal rádji lea maid sirdojuvvon doalahandihte gárddi ja vuodjinluottaid olggobealde. Skutermáđiijaid vudjet eanemusat gaskajohtolaga nuortaleamos boazodoallit ja danne ii leat áigumuš sirdit dáid unnidandihte skutervuodjima reserváhtas.
Suodjalan-njuolggadusaid heiveheapmi báikkálaččát
Go báikkálašolbmot ja boazodoallu geavahit guovllu ollu, de evttoha Filkkamánni ahte molssaeaktun livččii ohcat vuodjinlobi resursaháhkama oktavuođas Náhpolsáivvas lulás, Goddebuolžžaide. Luodda/máđiidja lea alážiin, iige mana jekkiid rasta. Evttohuvvo gieldit bivdimis njeaššelottiid, muđui bivdui, guolásteapmai ja murjemii eai biddjo gáržžideamit. Duodjeávdnasiid šaddá ain vejolaš viežžat guovllus. Ferte ohccojuvvot njáskanlohpi. Goikemuoraiguin ožžot dolástit dahje muoraiguin máid leat váldan fárrui. Skutermáđiijat bisuhuvvojit ja olggobeale máđiijaidvuodjin gáržžiduvvo. Boazodoallit gal besset ain vuodjit nu go dál, muhte sis ferte leat ohccojuvvon vuodjinlohpi/rámmalohpi bievlavuodjimii. Suodjalanmearrádusat eai gieldde boazodoalliid lávostallát dahje geasehit "skuterbárttaid" guovlui nu guhka go ii čuoza suodjalanárvvuide.
(Gáldu: Fylkkamánni)