Suolovuopmi lea okta 9 jeagge- ja njeaššeguovllus Guovdageainnu suohkanis mii evttohuvvo suodjaluvvot oassin Finnmárkku jekkiid ja njeaššeeatnamiid Suodjalanplána bokte. Dát guovlu lea 33,4 km
ja lea lulábealde Suolovuomi duottarstobu, mas nuorttageaže rádji lea E45 riikageaidnu, oarjjabealde boares riikageainnu.
Suodjalanárvvut
Evttohuvvon suodjalanguovlu Suolovuopmi
(Gáldu: Filkkamánni)
Filkkamánni:
Eanas jekkiid guhkkodat lea davás-lulás, jávrriid ja oivožiid bálddas. Dáppe eai leat dábálaš duottarjeakkit, muhte čáppa ájajeagge-ovdamearkkat. Biittohaščorus, oarjjadavágeahčen, leat ájajekkiid nuortašlájat; duolbalukti, jeaggenarti (EN) ja jeaggehilsku (Finnmárkku Filkkamánni, 1980). Suolovuomi birrasis lea buorre monnenvejolašvuohta dovttaide (VU), gáhkkoriidda, skoaraide (NT), njurguide ja haŋŋáide. Dát lottit lávejit monnet Stuorra Suolojávrri birra. Njuvčča (NT) lea maid registrerejuvvon. Lulágeaže jávrri jekkiin monne ruonájuolčoavžžu, stuoračoavžžu, guškkastat, rávggoš (DD), bávgoš ja čáhppesčoavjeviroš. Báikkuin lea čáhppesčoavžžu ja jeaggemeahkástat. Cihcelottit leat rámšaset báikkiin, nu go ruksesrásttis, upmolcizáš, vintán, leaibeloddi ja geađgerásttis (NT). Jaggegátti bohttuin leat eanas hoaššacihcit ja biellocizážat.
(Bjerke et. al 2005).
Kulturmuittut evttohuvvon suodjalanguovllus
Eai leat makkárge kulturmuittut. Lea eahpesihkkár gávnnaše go potensiála sámi kulturmuittuid guovllus máid áiggošedje suodjalit. Dáppe leat oalle máŋga goike dieváža ja nu de sáhttet leat dološ bivdorokkit mat eai leat registrerejuvvon. (Sámediggi, 2009)
Suolovuomi geavaheapmi báikkalaččát
Mázelaččát, olbmot geat orrot dáppe lahka ja Suolovuomi duottarstobu eaiggádat geavahit guovllu. Formálalaš lihttoláigomearrádusat leat eahpečielgasat (Riseth et. al 2009). Sihke mánáidgárdi ja skuvla geavahit guovllu. Ollugat bivdet guoli dáppe, ja Stuorra Suolojávri lea dehálaš guollejávri mázelaččáide. Ovdalaš áigge bivde vuovdima várás. Dál oggot ain giđđat, jieŋa alde (rutniid bokte) ja soames giđaid lágiduvvojit oaggungilvvut. Suolovuomi duottarstobu eaiggádiin lea sierranas riekti ávkkastallát Unna Suolojávrris ja olbmuin lea ipmárdus dasá. Dán jávrri guolit geavahuvvojit priváhta báikedollui ja duottarstobu biebmoráhkadeapmai. Sihkkarastindihte guoli kválitehta hálddaša duottarstohpu jávrri, ja dan guossit besset stávrain oaggut Unna Suolojávrris.
(Riseth et. al 2009).
Guhkesjávrris (E45 riikageainnu bálddas) oggojuvvo, nu maid Vuovdejávrris (oarjjadavábeal Guhkesjávrri), Guovžžajávrris ja Gunnásáivvas (Riseth et. al 2009).
Evttohuvvon suodjalanguovllus leat ollu muorjjit. Ovdal geavahedje dušše mázelaččát ja Suolovuomi-ássit guovllu. Dál gilvalit olggobeale olbmuiguin háhkat resursaid. Duottarstobu-eaiggádat murjejit iežaset atnui ja borádanbáikai. Dáppe bivdet maid ealggaid ja soapmásat gárdot rievssahiid. Bivdit orrot duottarstobus bivddidettin. (Riseth et. al 2009).
Mázelaččát maid murrejit evttohuvvon suodjalanguovllus. Vižžet veahá ávdnasiid/duodjeávdnasiid ja suidnejit (gámassuoinni) (Riseth et. al 2009).
Boazoealáhusa geavaheapmi
Beaskáđđasa ja Lákkonjárgga orohagat geavahit guovllu. Beaskáđđasa boazoeaiggádat geavahit vejolaš suodjalanguovllu mii lea nuorttabealde gaskaáiddi, Boris Duolbajávrai. Dán geavahit čakčat ja giđđat. Lákkonjárga geavaha ges guovllu (giđđat ja čakčat) mii lea oarjjabealde dien áiddi. Muhtun Lákkonjárgga-siiddat guottehit dáppe.
Muturfievrruiguin vudjet eanas áideguora (Borri-Duolbajávri). Goappaš orohagaid boazodoallit vudjet dávja ATV-vuojániiguin dahje skuteriiguin go ealut leat dáppe. Vuodjinluottat gal leat feara gokko guovllus mat šaddet čohkkedettin ealuid giđđat ja čakčat. Lákkonjárgga orohat lohka veadjetmeahttumin dušše vuodjit áideguora čohkkedettin. Vuodjit šaddet maid go geasehit nu go omd. lápmahuvvon bohccuid.
Beaskáđđasa boazodoallit čullet veahá stoalppuid vejolaš suodjalanguovllus, muhte dan sáhttet dahkat olggobealde suodjalanráji. Lákkonjárga ii čuola stoalppuid, ii ge goabbáge orohat murre dáppe.
Boazodoallu ii bivdde dahje gárddo dáppe, muhte soapmásat Lákkohasain bivdet guoli. Guovllus eai vurkkot rusttegiid, dušše veahá áidebiergasiid, áideguoras Boris. Muhtun Lákkohasat suidnejit gámassuoinni guovllu jávregáttiin.
Váikkuhusat/billisteamit
Dáppe leat golbma bártta, máŋga goađi, bievlavuodjinluodda riikageainnus Stuorra Suolojávrai, skuterláhttu oarjjageaže rájis, evttohuvvon guovlui. Boazodoallu ii geavat dáid bárttaid ja gođiid. Báikkis gos bárta (Dálamohkkis) ja goađit leat, eai leat registrerejuvvon (ii leat nu gohčoduvvon tomta). Stuorra Suolojávrri guokte goađi ja bárta eai leat biddjon kártii. Áiddit dáppe leat; namuhuvvon gaskaáidi Boris Duolbajávrai, ja gárdi suodjalanguovllu oarjjalulágeaže mohkkis. Lea njáskojuvvon gaskaáiddi áiduma oktavuođas. Lákkonjárga dat geavahii oarjjalulágeaže gárddi, ja dan sáhtta giessat go ii šat adno. Ovddeš guohtungárdi lea jo gissojuvvon, nu maid áidi mii lea Unna Suolojávrris Dálamohkkai. Gearpmašvuovddis ja Vuovdejávrri láhkosis murrejit mázelaččát ja általaš bártaeaiggádat.
Eai leat ovddiduvvon makkárge mearkkašumit earáin go Filkkamánnis.
Filkkamánni mearkkašumit:
Filkkamánni vuordá skutermáđiija 26 Áltta suohkanrájis Mierojávrai bisuhuvvot. Dát máđiidja čuovvu boares riikageainnu ja nu de doalahuvvo olggobealde suodjalanevttohusa. Láhttu 23 mii manná oarjjás láhttu 26:s, lea maid olggobealde, ja evttohuvvo bisuhuvvot.
Báikkalaš suodjalanmearrádusaid heiveheamit:
Evttohuvvo diktit boazodoalu vuodjit guovllus jus ohcet vuodjinlobi. Báhččon ealggaid fertejit maid bivdit beassat geasehit eret guovllus. Ráhppo maid vejolašvuohta omd. fievrridit muturfatnásiid/oaggunrusttegiid dála meahcceluoddaráigge, Iŋggájoga davábealde. Dát luodda lea goikeeatnamis. Evttohuvvojit guokte molsaeavttu muturfanásvuodjimii Unna Suolojávrris ja Stuorra Suolojávrris. Alimus leaktu ii galggášii eanet go nu gohčoduvvon 5 knop:a (badjelaš 9 km/t), juogo nu gohčoduvvon "rabas" geavaheamis dahje ohcamuša vuođul, sierranas doaimmaide. Boazodoallit eai dárbbat ohcat skutervuodjinlobi boazobargguid oktavuođas. Muoraid geaseheapmái ja eará fievrrideapmai bárttaide/gođiide ferte ohccojuvvot lohpi. Boazodoallit fertejit ohcat bievlavuodjinlobi. Dás lea vejolaš ohcat máŋggajahkai oktanaga, vuodjimii mii lea heivejuvvon orohatplánii. Evttohuvvo gieldit bivdimis njeaššelottiid, muđui eai makkárge bivdo-, guolástan-, gárdun- ja murjengáržžideamit. Eai ge áiggo gieldit viežžamis duodjeávdnasiid, muhte murrenlohpi ferte juohkeháve ohccojuvvot. Goikemuoraiguin dolásteapmi galgá leat lobálaš. Dolástit sáhtta maid muoraiguin máid olbmot váldet ruovttus mielde.
Gáldut:
Finnmárkku Filkkamánni.
Verneplan for myrer og våtmarker i Finnmark. Birasgáhttenossodat, 2010
Riseth / Solbakken / Kitti:
Meahcásteapmi Guovdageainnus. Naturbruk i Kautokeino. Fastboendes bruk av meahcci i Kautokeino kommune og konsekvenser ved etablering av naturvernområder - Dáloniid meahcásteapmi Guovdageainnu suohkanis ja váikkuhusat vejolaš luonddugáhttenguovlluid ásaheamis. Sámi allaskuvla, 2010.
